Viimeksi julkaistu 13.3.2026 14.57

Kirjallinen kysymys KK 80/2026 vp 
Anne Kalmari kesk 
 
Kirjallinen kysymys Makera-rahoituksen laajentamisesta koskemaan mädätysjäännöksen rakeistamista biokaasuhankkeissa

Eduskunnan puhemiehelle

Biokaasu koostuu pääasiassa metaanista, hiilidioksidista ja pienistä määristä muita kaasuja. Biokaasua valmistetaan esimerkiksi ruokajätteestä, lannasta, jätevesilietteestä sekä maatalouden kasvijätteistä. Biokaasulla voidaan tuottaa sähköä ja lämpöä, sitä voidaan käyttää ajoneuvon polttoaineena (puhdistettuna) tai sillä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Biokaasun hyödyt ovat moninaiset, sillä se on uusiutuvaa energiaa, vähentää jätteen määrää, pienentää kasvihuonepäästöjä ja on paikallista energiantuotantoa. Biokaasu toimii siten, että orgaaninen jäte hajoaa ilman happea, jolloin syntyy palavaa kaasua, jota voidaan käyttää energiana. Harjoituksessa syntyvä biokaasu kerätään säiliöön ja johdetaan talteen. Kaasua voidaan puhdistaa, jolloin siitä saadaan lähes pelkkää metaania. Prosessista jää jäljelle ravinteikasta lannoitetta (mädätysjäännös), jota voidaan käyttää pelloilla. 

Biokaasun tuotannossa syntyvää kiinteää sivutuotetta, mädätysjäännöstä, voidaan rakeistaa. Mädätysjäännöksestä erotetaan kiinteä osa, joka kuivataan ja puristetaan rakeiksi tai pelleteiksi, joita voidaan käyttää esimerkiksi lannoitteena. Rakeistettu mädätysjäännös on helpompi kuljettaa sekä varastoida, ja ravinteet pysyvät mukana. Lisäksi rakeistettu tuote on helpompi levittää pelloille, eikä kosteus- ja hajuhaitta ole niin suuri.  

Makera-rahoitus tukee maatalouden investointeja, tutkimus- ja kehityshankkeita, maatilojen energia- ja ympäristöinvestointeja sekä maaseudun elinkeinojen kehittämistä. Makera rahoittaa maatilan biokaasulaitoksen investointeja, jotka liittyvät biokaasun tuotantoon ja ravinteiden kierrätykseen, mutta rahoituksen ulkopuolelle jäävät biokaasun tuotannosta syntyvän mädätysjäännöksen rakeistamisen kehitystyö ja laiteinvestoinnit. Orgaanisten lannoitteiden kehitysinvestoinnit olisivat tärkeitä nyt, kun pyritään löytämään vaihtoehtoja kemiallisille lannoitteille, joiden valmistus pohjautuu osin Venäjältä tuotaviin raaka-aineisiin. 

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Olisiko syytä laajentaa Makera-rahoituksen kohteita biokaasuinvestointien osalta myös lannoitteen valmistamiseen? 
Helsingissä 13.3.2026 
Anne Kalmari kesk