Tämä on jatkokysymys aikaisempaan kirjalliseen kysymykseen (KK 858/2020 vp). Vastauksessaan kysymykseen ministeri Maria Ohisalo luettelee toimenpiteitä rikosten ennaltaehkäisyyn mainiten oma poliisi- ja Ankkuritoiminnan: "Vakavassa rikoskierteessä olevat lapset ja nuoret tarvitsevat myös muita toimia. Esimerkkinä näistä on oikeusministeriön hallitusohjelman osana käynnistämä rikoksenehkäisyhanke, jossa pitkittyneet rikos- ja väkivaltakierteet pyritään ehkäisemään kokonaisvaltaiseen ja moniammatilliseen tukeen perustuvalla uudella toimintamallilla. Näiden toimintamallien pilotointi on käynnistymässä kolmella paikkakunnalla, jotka ovat Oulu, Rovaniemi, Vantaa ja Turku."
Myös poliisien määrää on lisätty.
Suomea ravistelee väkivalta-aalto, Helsinki, Vantaa, Tampere, Turku. Missä puukotukset kasvussa, missä ryöstelyt raivoavat. Nuorten väkivalta räjähtänyt pääkaupunkiseudulla, ryöstöjen määrä on noussut rajusti.
HS 23.11.2022: Poliisin tietoon tuli koko maassa tammi—lokakuussa 1 327 epäiltyä ryöstöä. Määrä ylitti jo tuolloin vuosien 2017—2021 koko vuoden määrät. Helsingissä ryöstöt ovat lisääntyneet tänä vuonna 35 prosenttia eli saman verran kuin valtakunnallisestikin. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella kasvua on 50 prosenttia ja Länsi-Uudellamaalla peräti 65 prosenttia.
Forss pohtii, voivatko pandemiavuodet ja niihin liittyvät rajoitukset selittää tilannetta joiltakin osin. "Aikaisempaa useammat saattoivat pudota koulun vauhdista rajoitusten aikana. Monilta saattoivat katketa myös harrastukset silloin", Forss huomauttaa. "Aikaisempaa useammat saattoivat pudota koulun vauhdista rajoitusten aikana. Monilta saattoivat katketa myös harrastukset silloin", Forss huomauttaa. Forss kertoo, että yli puolet epäillyistä nuorista ryöstäjistä ovat Helsingissä maahanmuuttajataustaisia. Hänen mukaansa tämä voi johtua siitä, että osalla heistä on suurempi riski "pudota yhteiskunnan vauhdista", koska mahdollisuudet saada esimerkiksi tukea huoltajilta voivat olla heikommat kuin suomea puhuvissa perheissä.
HS 11.11.2022: Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinnehttps://www.hs.fi/haku/?query=Jonne%20Rinne&category=kaikki&period=whenever&order=new on kertonut, että 95 prosenttia katujengeihin kuuluvista jäsenistä on nimen ja etnisyyden perusteella ulkomaalaistaustaisia.
Ruotsissa on tutkittu maahanmuuttajaväestön rikollisuutta. Vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa Migrants and Crime in Sweden in the Twenty-First Century, nimi vapaasti käännettynä Maahanmuuttajat ja rikollisuus Ruotsissa 21. vuosisadalla kerrotaan seuraavaa:
Vuoden 2017 väestönlaskennassa maahanmuuttajia tai maahanmuuttajataustaisia väestöstä oli 33 %.
Rikoksista epäillyistä 58 % oli yhdistettävissä maahanmuuttajataustaan.
Henkirikoksista ja niiden yrityksistä 73 % ja ryöstöistä 70 % yhdistettiin samaan väestöryhmään.
Maahanmuuton seurauksena murhien määrä on nelinkertaistunut.
Laittomasti maassa oleskelevat tekivät rikoksista 13 %. Kun otetaan huomioon kyseisen ryhmän koko, osuus on huomattava.
Hallituksen mukaan emme ole Ruotsin tiellä. Ryöstöaallon mahdolliseksi syyksi poliisi tarjoaa koronaa. Aiemman kirjallisen kysymyksen toimenpiteiden lisäksi hallitus tarjoaa ratkaisuksi kotoutustoimia. Torstaina 24.11.2022 kyselytunnilla sisäministeri kehui poliisien määrän kasvaneen tämän hallituksen aikana. Poliisien määrä on kasvanut sadalla, mutta ryöstöjen määrä on siitä huolimatta kasvanut huomattavasti.
Yle julkaisi 14.2.2023 uutisen Poliisipäällikkö varoitti Ruotsia jengeistä jo vuosikymmen sitten — nyt hän antaa Suomelle vinkkinsä saman kehityksen estämiseksi. Uutisessa kerrotaan Ruotsin tilanteesta: Ruotsin jengirikollisuus äityy nyt kuukausi kuukaudelta pahemmaksi. Joulun jälkeen Tukholman seudulla on ollut varsinainen ampumisten ja räjäytysten aalto. Poliisin ar-vion mukaan nyt kyse on ainakin kahden rikollisjengin välienselvittelystä, jossa taistellaan Sundsvallin huumekaupan hallinnasta. Viime vuonna ampumavälikohtauksia oli 391, niissä kuolleita 62 ja haavoittuneita 107.
Varoitusmerkkinä nimenomaan poikien kohdalla jo kauan ennen tilanteen kriisiytymistä oli, että nuoret pojat kaikkein sosioekonomisesti kuormittuneimmilla alueilla eivät pärjänneet koulussa eivätkä saaneet töitä. Ylen julkaisema koulukone osittaa Suomen olevan Ruotsin tiellä ja toistavan aiemmat, niin länsimaissa kuin Ruotsissa tehdyt virheet.
Tanskan sosialidemokraattinen johto on tarttunut maahanmuutosta aiheutuvaan järjestäytyneeseen rikokseen päättäväisesti. Tulokset ovat positiivisia, ja myös Ruotsi on päättänyt seurata Tanskan esimerkkiä jengirikollisuuden torjunnassa.
Toimenpiteinä esitetään välitöntä toimintaa, ongelmaryhmien hajottamista sekä varhaista puuttumista perheisiin, joista jengiläiset tulevat. On myös tehtävä selväksi, että rinnakkaisyhteiskuntia ja jengejä ei hyväksytä.