Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Suomen ulkopuolelta lemmikkieläiminä tuotavien koirien ja kissojen tuontiehdoista säädetään lemmikkieläinasetuksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 998/2003). Tuotaessa Suomeen myytäväksi tai edelleen luovutettavaksi tarkoitettuja koiria ja kissoja on tuonnissa noudatettava kaupalliselle tuonnille asetettuja ehtoja. Tuotavan koiran tai kissan on aina oltava tunnistusmerkitty ja rokotettu raivotautia vastaan vähintään 21 vuorokautta ennen tuontia. Myytäväksi tai edelleen luovutettavaksi tarkoitetulle eläimelle on lisäksi tehtävä lähtömaassa enintään 24 tuntia ennen matkalle lähtöä eläinlääkärintarkastus, jossa tarkastetaan, että eläin on terve ja kykenee kestämään kuljetuksen määränpäähän. Koirille ja kissoille on lisäksi annettava lääkitys ekinokokkoosia aiheuttavia heisimatoja vastaan enintään 30 päivää ennen eläimen saapumista Suomeen. Kolmansista maista tuotavan koiran tai kissan mukana on oltava virkaeläinlääkärin todistus, josta käyvät ilmi eläimen tunnistusmerkintää, raivotautirokotusta, heisimatolääkitystä ja eläinlääkärintarkastusta koskevat tiedot. EU-jäsenvaltioista tuotavan koiran tai kissan mukana on oltava vastaavat tiedot sisältävä lemmikkieläinpassi. Tuotaessa koira tai kissa EU:n jäsenvaltiosta myytäväksi tai edelleen luovutettavaksi tulee eläinten mukana olla lisäksi virkaeläinlääkärin myöntämä terveystodistus.

Eläinsuojelulain 24 §:ssä on säädetty ammattimaisesta tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvasta seura- ja harrastuseläinten pidosta. Pykälän 1 momentin mukaan ammattimaista tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvaa koirien, kissojen ja muiden seura- tai harrastuseläinten myymistä harjoittavan on hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista, lopettamista tai toiminnan oleellisesti muuttuessa tehtävä siitä kirjallinen ilmoitus sille aluehallintovirastolle, jonka toimialueella toimintaa harjoitetaan. Pykälän 2 momentin mukaan säännöstä sovelletaan myös muun muassa eläinten kasvattamiseen. Eläinsuojeluasetuksen 26 §:n mukaan ammattimaista tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvaa seura- ja harrastuseläinten pitoa on muun muassa koirien, kissojen tai muiden seura- ja harrastuseläinten säännöllinen kaupanpitäminen tai välittäminen sekä toiminta, jossa koirien tai kissojen omistajalla tai haltijalla on kasvatettavanaan vähintään kuusi siitosnarttua, jotka ovat penikoineet vähintään yhden kerran. Ilmoituksen tekemisestä ja sen sisällöstä on säädetty eläinsuojeluasetuksen 27 ja 28 §:ssä. Aluehallintoviraston on ilmoitettava kunnaneläinlääkärille kunnan alueella harjoitettavasta eläinsuojelulain 24 §:ssä tarkoitetusta toiminnasta.

Aluehallintovirasto voi eläinsuojelulain 24 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tarkastettuaan antaa toiminnan harjoittajalle eläinsuojelullisten haittojen ehkäisemiseksi tarpeellisia määräyksiä. Jos toiminta ei täytä eläinsuojelulaissa tai sen nojalla säädettyjä tai määrättyjä vaatimuksia eikä toiminnanharjoittaja annetussa määräajassa korjaa toiminnassa olevia puutteita, aluehallintovirasto voi toiminnanharjoittajaa kuultuaan kieltää toiminnan harjoittamisen.

Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan parhaillaan eläinsuojelulain kokonaisuudistusta. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvaa seura- ja harrastuseläinten pitoa koskevia säännöksiä. Kokonaisuudistusta valmistelevat ohjausryhmä ja työryhmä ovat linjanneet, että tulevaisuudessa myös seura- ja harrastuseläimiä ammattimaisesti pitäville henkilöille tulisi voida asettaa pätevyysvaatimuksia eläinsuojelulain nojalla. Kysymyksessä mainittu kasvattajakurssi ja kasvattajasitoumus ovat Suomen Kennelliitto ry:n jäsenilleen asettamia vaatimuksia, eivät lainsäädännön vaatimuksia.

Lain kokonaisuudistuksen yhteydessä laaditaan myös selvitystä siitä, tulisiko koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti säätää pakolliseksi. Pentujen pakollisen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla niiden alkuperä saattaisi olla nykyistä helpommin selvitettävissä. Tarkoituksena on selvittää muun muassa sitä, olisiko pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä apua laittoman pentukaupan rajoittamisessa sekä ammattimaisesti toimivien myyjien seurannassa. Selvityksen on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2015.

Koiraa, kuten mitä tahansa muutakin eläintä hankittaessa tulisi aina pyrkiä selvittämään eläimen alkuperä. Eläintä ei tulisi koskaan hankkia hetken mielijohteesta ja eläimen hankintaan tulisi suhtautua riittävällä vakavuudella. Ostajan tulisi ymmärtää, että hankkimalla taustaltaan epäselvän eläimen tämä saattaa samalla tukea kysymyksessä kuvattua toimintaa ja osaltaan edistää tällaisen toiminnan jatkumista.

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Om importvillkoren för hundar och katter som införs till sällskapsdjur till Finland från andra länder föreskrivs i sällskapsdjursförordningen (Europaparlamentets och rådets förordning (EG) nr 998/2003). Vid införsel av hundar och katter till Finland med tanke på försäljning eller förmedling ska man vid införseln följa villkoren för införsel i kommersiellt syfte. En hund eller katt som importeras ska alltid ha identitetsmärkning och ska ha vaccinerats mot rabies minst 21 dygn före införseln. Djur som ska säljas eller förmedlas ska dessutom i avgångslandet 24 timmar innan djuret avsänds genomgå en klinisk veterinärundersökning, där man kontrollerar att djuret är friskt och kan klara av transporten till bestämmelseorten. Hundar och katter ska dessutom ges läkemedelsbehandling mot bandmaskar som förorsakar echinococcos högst 30 dagar innan djuret anländer till Finland. Hundar och katter som importeras från tredje land ska åtföljas av ett veterinärintyg som utfärdats av en tjänsteveterinär, där det finns uppgifter om djurets indentifiering, rabiesvaccination, medicinering mot bandmask och klinisk undersökning. Hundar och katter som införs från ett annat EU-land ska åtföljas av ett sällskapsdjurspass som innehåller motsvarande uppgifter. Vid införsel av hundar eller katter från andra EU-länder med tanke på försäljning eller förmedling ska djuret dessutom alltid åtföljas av ett hälsointyg utfärdat ev en tjänsteveterinär.

I 24 § i djurskyddslagen föreskrivs om yrkesmässigt eller annars storskaligt hållande av sällskaps- elle hobbydjur. Enligt paragrafens 1 mom. ska den som bedriver yrkesmässig eller annars storskalig försäljning av hundar, katter och övriga sällskapsdjur i god tid innan verksamheten inleds eller avslutas eller förändras väsentligt göra en skriftlig anmälan till det regionförvaltningsverk, inom vars verksamhetsområde verksamheten bedrivs. Enligt mom. 2 i paragrafen tillämpas bestämmelsen också på bland annat uppfödning av djur. Enligt 26 § i djurskyddsförordningen anses som yrkesmässigt eller annars storskaligt hållande av sällskaps- och hobbydjur bland annat regelbundet saluhållande eller regelbunden förmedling av hundar, katter eller andra sällskaps- och hobbydjur samt verksamhet där en ägare eller innehavare av hundar eller katter föder upp minst sex avelstikar eller avelshonor som har fått valpar eller ungar åtminstone en gång. Om anmälan och dess innehåll föreskrivs i paragraferna 27 och 28 i djurskyddsförordningen. Regionförvaltningsverket ska underrätta kommunalveterinären om sådan verksamhet enligt 24 § i djurskyddslagen som bedrivs inom kommunens område.

Regionförvaltningsverket kan, efter att ha granskat en i 24 § avsedd anmälan, meddela verksamhetsidkaren föreskrifter som behövs för förebyggande av olägenheter i samband med djurskyddet. Om verksamheten inte uppfyller de krav som ställs i djurskyddslagen eller som bestäms eller föreskrivs med stöd av den och om verksamhetsidkaren inte avhjälper bristfälligheterna i verksamheten inom utsatt tid, kan regionförvaltningsverket efter att ha hört verksamhetsidkaren förbjuda bedrivandet av verksamheten.

Jord- och skogsbruksministeriet förbereder som bäst en totalreform av djurskyddslagen. I samband med detta ser man också över bestämmelserna om yrkesmässigt eller annars storskaligt hållande av sällskaps- och hobbydjur. Den lednings- och arbetsgrupp som bereder totalreformen har som riktlinje anfört att det i framtiden ska kunna fastställas kompetenskrav enligt djurskyddslagen också för personer som håller sällskaps- eller hobbydjur yrkesmässigt. De uppfödarkurser och uppfödarförbindelser som nämns i spörsmålet är krav som Finska Kennelklubben rf ställer på sina medlemmar och inte krav som ingår i lagstiftningen.

I samband med totalreformen av lagen utreds ockå ifall identitetsmärkning och registrering av hundar och katter borde bli obligatorisk enligt lagen. Med hjälp av obligatorisk identitetsmärkning och registrering av valpar och ungar kunde deras ursprung lättare utredas. Avsikten är att utreda bland annat om obligatorisk identitetsmärkning och registrering skulla vara till hjälp för att begränsa illegal valphandel och följa upp aktörer som bedriver yrkesmässig försäljning. Det är meningen att utredningen är klar i början av år 2015.

När man skaffar sig en hund bör man, liksom vid anskaffning av vilket annat djur som helst, alltid sträva efter att utreda djurets ursprung. Ett djur ska aldrig anskaffas på ögonblickets ingivelse, och man bör förhålla sig tillräckligt seriöst till anskaffningen. Köparen borde förstå att man genom att skaffa sig ett djur med oklar bakgrund samtidigt kanske stöder sådan verksamhet som beskrivs i spörsmålet, och för sin del främjar fortsättningen för sådan verksamhet.