Maa- ja metsätalousministeriön valmistelema Metsähallitusta koskevan lain uudistaminen oli vireillä jo hallituskaudella 2011—2014. Lakia ei annettu eduskunnalle, koska valittuun organisointitapaan, Metsähallituksen metsätaloustoimintojen yhtiöittämiseen, liittyy paljon riskejä. Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa lukee, että Metsähallituksen lainsäädäntö uudistetaan vastaamaan EU:n vaatimuksia ja selkeytetään sen johtamisjärjestelmä. Mediassa olleiden tietojen mukaan laki on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi syksynä budjetin yhteydessä ja esityksen sisältö noudattaisi viime kauden valmistelua. 

Metsähallitus valtion liikelaitoksena edustaa 1/3:aa Suomen metsistä 12,6 miljoonalla hehtaarilla. Nykyisen organisaation vahvuus on nimenomaan luonnonvarojen kokonaisuuden monitavoitteinen hallinta. Alueelliset ja kansalliset yritystoiminnan ja teollisuuden tarpeet kyetään sovittamaan yhteen. Myös työllisyydestä huolehditaan. Keskeistä on vuorovaikutus eri käyttäjäryhmien kesken ja alueiden monikäyttö. Alueet muodostavat tiiviin kokonaisuuden, jossa erityyppiset alueet ja käyttötarpeet täydentävät toisiaan. 

Suomen valtion metsien monimuotoinen rooli on säilytettävä osana luonnonvarojemme hallintaa jatkossakin. Metsähallitus on säilytettävä kokonaisuutena. Luontopalveluita ja jokamiehenoi-keuksia on kehitettävä ja ne on turvattava. Metsäpolitiikka ja sen osana Metsähallitusta koskevista asioista päättäminen on säilytettävä kansallisissa käsissä niin, että eduskunnan julkinen rooli kansallisomaisuuden päätöksenteossa turvataan. Mikäli Metsähallitus pilkotaan ja organisaatiosta erotetaan osa, joka toimii kilpailluilla markkinoilla osakeyhtiömuodossa, edellä mainitut periaatteet eivät toteudu. 

EU:n kilpailulainsäädäntö vaatii kilpailuneutraliteettia, ei yhtiöittämistä. Esimerkiksi Itävallassa ei käydä samanlaista keskustelua, vaikka siellä on Suomen kaltainen organisointitapa. On myös väitetty, että kilpailua vääristävät rakenteet, esim. konkurssisuoja ja veroedut, vaatisivat yhtiöittämistä, mikä ei pidä paikkaansa asiantuntijoiden mukaan. 

On tärkeätä, että Metsähallitus voi jatkossakin taloudellisesti ja menestyksellisesti harjoittaa moniarvoista metsätaloutta. Valtion maaomaisuuden ohjaaminen kansanvaltaisen päätöksenteon ulkopuolelle mahdollistaa pahimmassa tapauksessa maa- ja vesialueita koskevan omistuksen ajautumisen markkinaehtoisen ja spekulatiivisen sijoittamisen kohteeksi.