Voimassa oleva laki ja asetus lasten päivähoidosta
ovat vuodelta 1973. Vuoden 1973 lakiin ja asetukseen on tehty yli
50 muutosta. Sen toimivuutta ei kuitenkaan ole koskaan tarkasteltu
kokonaisuutena. Päivähoitolaki on laadittu ja
uudistettu toisenlaiseen yhteiskuntaan kuin tämä,
jossa elämme. Nykyisellään lasten päivähoitopalvelujen
laatu, monipuolisuus, toimintamuodot ja järjestämistavat
ovat toiminnan järjestäjien, pääasiassa
kuntien, vastuulla. Voimassa oleva päivähoitolaki
takaa jokaiselle lapselle subjektiivisen oikeuden päivähoitoon.
Pienten lasten vanhemmat työskentelevät aloilla,
joilla noudatetaan moninaisia työaikoja. Viime vuosina
on eduskunnan päätöksellä laajennettu
kauppojen aukioloaikoja. Kaupat voivat olla auki laajasti viikonloppuisin,
ja tietyt lähikaupat palvelevat jopa klo 7.00—23.00.
Kauppojen aukiolon laajentamisen tavoitteena oli parantaa työllistymistä ja
työllistymismahdollisuuksia.
Kuluttajana saamani kokemuksen mukaan kaupoissa on töissä iltaisin
ja viikonloppuisin enimmäkseen nuoria henkilöitä ja
erityisesti naisia. Kauppojen aukiolojen laajentaminen on tuonut
kaupan alalle uudet työajat. Vaihtelevat työajat
ovat haaste erityisesti lapsen huoltajan tai perheen näkökulmasta.
Lastenhoito- ja päivähoitojärjestelyt
ovat joutuneet mukautumaan näihin laajoihin kauppojen aukioloaikoihin.
Lapsen oikeuden näkökulmasta tilanne on ongelmallinen.
Jos esimerkiksi lapsi viedään päiväkotiin
iltapäivällä tai myöhäistä iltaa
varten, voi lapsen äidillä olla mahdollisuus hakea
hänet vasta aamulla. Päivähoidon työrytmillä lapsella
olisi tuolloin edessään päiväkodissa
mahdollinen esiopetus ja muu pedagoginen varhaiskasvatus ja aktiivinen
leikki- ja oppimisaika ikätovereiden kanssa. Jos taas lapsen
huoltaja ei hae lastaan tuolloin pois, ei hän juuri ehdi
nähdä lastaan lainkaan. Toisaalta taas lapsen
aika päiväkodissa saattaa jäädä pelkäksi
nukkumiseksi.
On useasti todettu, että työ on parasta sosiaaliturvaa,
ja on hyvä, että palvelualalla on työpaikkoja
myös niille, joilla ei ole varsinaista erikoistunutta ammatillista
koulutusta. On tärkeää, että haastavissakin
työaikaoloissa päivähoito ja sen pedagogiset
palvelut ovat käytettävissä perhettä ja
sen yhteistä aikaa tukien.
Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa
luvataan uudistaa vanha päivähoitolaki uudeksi
laiksi varhaiskasvatuksesta. Ministeri Jukka Gustafsson on luvannut
asettaa laaja-alaisen työryhmän valmistelemaan
uutta lainsäädäntöä.
Toisaalta lapsen oikeuksien komitea on suositellut Suomelle uuden
varhaiskasvatuslain säätämistä ja
varhaiskasvatuspalvelujen laadun parantamista.
Lain uudistamisen taustaksi tarvitaan monenlaisia selvityksiä lapsiperheiden
tarpeista sekä päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelujen
nykytilanteesta, laadusta ja lapsivaikutuksista.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi
seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo selvittää muun muassa
lajentuneen kauppojen aukiolon vaikutukset alle kouluikäisten
lasten päivähoidon ja vuorohoidon tarpeeseen ja
kysyntään sekä toiminnan laatuun ja lapsen
oikeuksiin?