Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Helsingin Sanomissa uutisoitiin 10.11.2020, että Helsingin keskustassa liikkuu erilaisissa joukoissa 100—150 nuorta, jotka ovat valmiit käyttämään väkivaltaa ja heillä on teräaseita. Näistä suurin osa on poliisin ja nuorisotyöntekijöiden mukaan ulkomaalaistaustaisia Lähi-idästä tai Somaliasta. Asiantuntijoiden mukaan tämä on yksi uusi maahanmuuttoon liittyvä ilmiö.
Poliisi on julkisuudessa sanonut, että Ruotsin kaltainen kehitys ulkomaalaistaustaisten rikollisuudessa, katujengiytymisessä ja alueiden eriytymisessä on täysin mahdollista myös Suomessa.
Suomessa on käytetty valtavasti rahaa erilaiseen kotouttamiseen ja maahanmuuton tukiin. Pääkaupunkiseudulla jo 50 % toimeentulotuen saajista on maahanmuuttajataustaisia. On tehty tutkimuksia, että huono-osaisuus on osittain periytyvää.
Myös Suomesta on lähdetty maahanmuuttajiksi muihin maihin töihin ja opiskelemaan. Iso osa sopeutumista on ollut se, että Suomesta on lähdetty töihin, yrittämään tai opiskelemaan maassa. Onko mahdollista, että joillakin kotouttamistoimilla vain lisätäänkin eriytymistä, jos asetetaan vieraskieliset erityiseen ja erilaiseen asemaan? Toimivatko erilaiset maahanmuuttajille tarjotut tuet lamaannuttavana tekijänä?
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: