Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Koronan takia monet ihmisryhmät ovat olleet vailla työtä tai lomautettuina. Yksi merkittävästi koronan tuomista rajoituksista ja järjestelyistä kärsinyt ryhmä on luovan työn tekijät ja taiteilijat. Monet heistä ovat yrittäjiä tai freelancereita, jotka ovat koronan aikana oikeutettuja työmarkkinatukeen ilman yritystoiminnan lopettamista.
Luovan työn tekijät omistavat aineettomia, mutta taloudellisesti merkittäviä tekijänoikeuksia, joiden käytöstä he voivat saada korvauksia. Tekijänoikeuskorvauksia maksetaan esimerkiksi soitetusta musiikista ja opetuskäytössä olevasta materiaalista.
Korvaukset maksetaan takautuvasti niin, ettei taiteilija voi varmistua siitä, minkä suuruisen korvauksen hän neljännesvuosittain tai puolen vuoden välein saa. Tämä aiheuttaa epävarmuutta toimeentulon tarkkaan arviointiin. Kerralla maksettavat monen vuoden takaisen työn tuottamat tekijänoikeuskorvaukset eivät kerrytä ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, mutta ne voivat leikata työttömyyskorvauksen kokonaan pois.
Tekijänoikeuskorvausten vaikutusta työttömyyspäivärahan sovitteluun on kritisoitu jo vuonna 2017 Anne Brunilan vetämän ryhmän esityksessä. Tekijänoikeuskorvausten ei tule vaikuttaa leikkaavasti työttömyysetuuden sovitteluun, kun niitä maksetaan teoksesta, esityksestä tai muusta vastaavasta, joka on tehty ennen työttömyyttä.
Lisäksi on huolehdittava siitä, että sosiaaliturvaa uudistaessa luovan alan toimijoiden erityinen asema huomioidaan riittävällä tavalla eikä mikään ammattiryhmä jää väliinputoajaksi. Sosiaaliturvajärjestelmää täytyy kehittää niin, että työn tekeminen ja vastaanottaminen on kannattavaa kaikissa tilanteissa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: