KIRJALLINEN KYSYMYS 923/2012 vp
KK 923/2012 vp - Jussi Niinistö /ps
Tarkistettu versio 2.0
Vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten maastakarkottamisen
edistäminen
Eduskunnan puhemiehelle
Ulkomaalainen, joka on syyllistynyt vakaviin tai toistuviin
rikoksiin, voidaan ulkomaalaislain 149 §:n mukaan
karkottaa maasta. Ulkomaalainen voidaan karkottaa myös,
jos hän on käyttäytymisellään
osoittanut olevansa vaaraksi muiden turvallisuudelle tai jos hänen
voidaan muusta perustellusta syystä epäillä ryhtyvän
Suomessa kansallista turvallisuutta vaarantavaan toimintaan.
Tilanteissa, joissa ulkomaalaisen poistaminen Suomesta ei ole
mahdollista, karkotukseen tuomitulle myönnetään
ulkomaalaislain 51 §:n perusteella tilapäinen
oleskelulupa. Käytännössä tämä tarkoittaa,
että hän saa jatkaa vapaalla jalalla rikollista
toimintaansa.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Suomessa on kymmeniä karkotuspäätöksen
saaneita ulkomaalaisia, joita heidän kotimaansa ei suostu ottamaan
vastaan. Tiettävästi etenkin Vietnamin, Somalian
ja Irakin kansalaisten karkottamisessa kotimaahansa on ollut suuria
vaikeuksia. Vastaanottava valtio on saattanut esimerkiksi kieltäytyä myöntämästä karkotettavalle
tarvittavia matkustusasiakirjoja.
Toisinaan karkotettuja on kuljetettu poliisisaattueessa jopa
kotimaahan asti, mutta karkotettua ei rajalla ole otettu vastaan.
Näin tapahtui myös sen karkotuspäätöksen
saaneen vietnamilaismiehen tapauksessa, joka kuluvan vuoden syyskuussa
ampui kahta ihmistä helsinkiläisessä yökerhossa.
Sisäasiainministeri Päivi Räsänen
on vastauksessaan kansanedustaja Hakkaraisen kirjalliseen kysymykseen KK
782/2012 vp kertonut yleisistä toimintalinjoista,
joilla hallitus pyrkii edistämään maastakarkottamisen
toteuttamisia. Ministeri kertoo, että toisaalta hallitus
on aktiivinen kansainvälisesti EU-tasolla ja toisaalta
hallitus edistää maastapoistamisten toteuttamista
kansallisin toimin. Ministerin mukaan hallituksen mielestä on
tarkoituksenmukaisinta pyrkiä Euroopan unionin
ja kolmannen valtion välisen sopimuksen solmimiseen ja
sitä kautta kattavan ja tehokkaan EU:n takaisinottosopimusverkoston
rakentamiseen. Vastauksessa ei kuitenkaan kerrota yksityiskohtaisemmin,
miten edellä mainittujen, paljon ongelmia aiheuttavien
maiden kanssa toimitaan.
Suomi maksaa kaikille edellä mainituille maille kehitysapua
miljoonia euroja vuosittain. Tämän seikan luulisi
sopivan vipuvarreksi, kun kyseisten maiden kanssa neuvotellaan karkotettujen
takaisinotosta.
Suomesta karkotetun henkilön poistaminen maasta voi
keskeytyä myös karkotettavan hangoittelun vuoksi.
Maahanmuuttoviranomaisten tekemien karkotuspäätösten
toimeenpanosta vastaavan Helsingin poliisin mukaan vuosittain sattuu
muutamia tapauksia, joissa karkotettava alkaa lentokentällä käyttäytyä hyvin
aggressiivisesti, sillä joidenkin karkotettavien tiedossa
on, että lentokoneen kapteeni ei välttämättä suostu ottamaan
riehujaa matkustajaksi. Näin ollen karkotettua ei saada
pois maasta, vaan karkotusta joudutaan yrittämään
uudelleen, mikä tietää valtiolle lisäkustannuksia.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Miten hallitus aikoo edistää maastakarkottamisten
toteuttamista Vietnamiin, Somaliaan ja Irakiin, joihin karkottaminen
on tällä hetkellä erityisen hankalaa,
onko hallitus tietoinen siitä, että karkotusmatkat
keskeytyvät toisinaan karkotettavan tarkoitushakuisesti
aggressiivisen käytöksen vuoksi ja
miten hallitus aikoo puuttua tähän ongelmaan?
Helsingissä 27 päivänä marraskuuta
2012
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Jussi Niinistön /ps näin
kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 923/2012 vp:
Miten hallitus aikoo edistää maastakarkottamisten
toteuttamista Vietnamiin, Somaliaan ja Irakiin, joihin karkottaminen
on tällä hetkellä erityisen hankalaa,
onko hallitus tietoinen siitä, että karkotusmatkat
keskeytyvät toisinaan karkotettavan tarkoitushakuisesti
aggressiivisen käytöksen vuoksi ja
miten hallitus aikoo puuttua tähän ongelmaan?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Hallitus on tietoinen siitä, että toisinaan
maastapoistamista ei voida toteuttaa, koska vastaanottava valtio
toimii tosiasiallisesti niin, ettei maastapoistamista voida panna
täytäntöön. Huolimatta siitä,
että valtioilla on kansainvälisoikeudellinen velvollisuus
ottaa takaisin oman maansa kansalaiset, vastaanottava valtio ei
aina suostu ottamaan henkilöä vastaan esimerkiksi
kieltäytymällä myöntämästä maastapoistamisen
toteuttamiseen tarvittavia matkustusasiakirjoja tai muita välttämättömiä asiakirjoja
taikka toimimalla muuten niin, ettei maastapoistamista voida toteuttaa.
Valtio voi myös olla niin sekasortoisessa tilanteessa,
ettei asiakirjojen saaminen ole mahdollista.
Hallitus toimii maastakarkottamisten toteuttamisen edistämiseksi
monitahoisesti ja -tasoisesti. Hallitus on aktiivinen kansainvälisesti
EU-tasolla ja edistää maastapoistamisten toteuttamista kansallisin
toimin. Sisäasiainministeriö käy parhaillaan
kahdenvälisiä keskusteluja Afganistanin ja Irakin
viranomaisten kanssa paluuseen liittyvien tilanteiden edistämiseksi.
Merkittävää on, että pitkällisen
sisällissodan ja epävakauden jälkeen
Somalia on saanut tänä syksynä uuden
poliittisen johdon: presidentin, parlamentin ja hallituksen. Olen
tavannut Somalian ulkoministerin, joka tapaamisessa korosti turvallisuustilanteen
parantamisen
ja vakiinnuttamisen olevan uuden hallituksen tärkein tehtävä ja
välttämätön edellytys muulle
kehitykselle. Tämän kehityksen myötä on
mahdollista, että nykyisin Somaliaan paluuseen ja palauttamisiin
liittyvät esteet myös vähitellen poistuvat.
Korkean tason ministeritapaamisissa käytävän
vuoropuhelun lisäksi Suomi käy useiden valtioiden
kanssa virkamiestasoisia kahdenvälisiä konsultaatioita,
joissa voidaan käsitellä ulko- ja turvallisuuspoliittisten
kysymysten ohella myös maiden kahdenvälisiä suhteita.
Kehitysyhteistyön pitkäaikaisten kumppanimaiden,
kuten Vietnamin, kanssa käydään lisäksi
yhteistyöneuvotteluja, jotka keskittyvät lähinnä kehitysyhteistyöhön.
Myös maahantuloasioihin liittyviä kysymyksiä on
nostettu esille näissä yhteyksissä.
Hallitus on tietoinen myös siitä, että yksittäinen
maastapoistettava tarkoituksellisesti voi yrittää estää normaalilla
reittilennolla toteutettavaksi tarkoitetun maastapoistamisen täytäntöönpanotehtävän.
Poliisilla on poliisilain perusteella oikeus käyttää laissa,
asetuksessa ja määräyksissä määriteltyjä voimakeinoja
täytäntöönpanon suorittamiseksi
ja henkilön saattamiseksi vaarattomaksi. Kun on kyse ilma-aluksesta,
ilma-aluksen päällikkö käyttää ylintä käskyvaltaa
ja voi harkintansa perusteella estää aggressiivisen
henkilön pääsyn koneeseen. Hallitus muistuttaa
vielä siitä, että esimerkiksi rauhoittavia
lääkkeitä ei saa käyttää voimakeinojen
korvikkeena maastapoistamisen täytäntöönpanon
turvaamiseksi. Maastapoistamisen toteuttamiseksi normaali reittilento
ei kuitenkaan ole ainoa mahdollisuus.
Hallitus tulee jatkossakin toimimaan aktiivisesti maastapoistamispäätösten
täytäntöönpanon ongelmien poistamiseksi
sekä unionitason että kansallisin toimin.
Helsingissä 19 päivänä joulukuuta
2012
Sisäasiainministeri Päivi Räsänen
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 923/2012 rd undertecknat
av riksdagsledamot Jussi Niinistö /saf:
Hur ämnar regeringen främja verkställigheten
av utvisningar till Vietnam, Somalia och Irak dit det för
tillfället är särskilt svårt
att utvisa utlänningar,
är regeringen medveten om att utvisningsresor ibland
avbryts med anledning av ett avsiktligt aggressivt beteende av den
som ska utvisas och
hur ämnar regeringen ingripa i detta problem?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Regeringen är medveten om att en person ibland inte
kan avlägsnas ur landet eftersom den mottagande staten
faktiskt agerar så att man inte kan verkställa
avlägsnandet. Trots att staterna enligt internationell
rätt är skyldiga att återta sina egna medborgare,
går den mottagande staten alltid inte med på att återta
en person. Den kan till exempel vägra att utfärda
resedokument eller andra nödvändiga dokument som
behövs för att verkställa avlägsnandet
ur landet eller annars agera så att avlägsnandet
inte kan verkställas. Staten kan också befinna
sig i en så kaotisk situation att det inte är
möjligt att få dokument.
Regeringen arbetar mångfacetterat och brett när
det gäller att främja verkställigheten
av utvisningar. Regeringen är aktiv internationellt på EU-nivån
och den främjar verkställigheten av avlägsnanden
genom nationella åtgärder. Just nu för
inrikesministeriet bilaterala diskussioner med afghanska och irakiska
myndigheter för att främja situationer som hänför
sig till återvändande. Det är anmärkningsvärt
att Somalia i höst efter ett långvarigt inbördeskrig
och ostabila förhållanden har fått en
ny politisk ledning, dvs. en president, ett parlament och en regering.
Jag har träffat Somalias utrikesminister som under vårt möte
betonade att förbättring och stabilisering av säkerhetssituationen är
den nya regeringens viktigaste uppgift och en nödvändig
förutsättning för all annan utveckling.
I och med denna utveckling är det också möjligt
att de hinder som för nuvarande hänför
sig till återvändande och återsändande
till Somalia så småningom kommer att avlägsnas.
Utöver dialogen vid ministermöten på hög nivå bedriver
Finland bilaterala konsultationer på tjänstemannanivå med
flera stater. I dessa konsultationer kan man också vid
sidan av utrikes- och säkerhetspolitiska frågor
diskutera ländernas bilaterala relationer. Med de långvariga
partnerländerna inom utvecklingssamarbetet, t.ex. Vietnam,
förs dessutom samarbetsförhandlingar där
fokus närmast läggs på utvecklingssamarbetet. Även
frågor som ansluter sig till migration har tagits upp i
dessa sammanhang.
Regeringen är också medveten om att en enskild
person som ska avlägsnas ur landet kan med avsikt försöka
förhindra verkställigheten av ett avlägsnande
som man avsett verkställa med normalt reguljärflyg.
Med stöd av polislagen har polisen rätt att använda
maktmedel som anges i lagen, förordningen och föreskrifterna
för att genomföra verkställigheten och
oskadliggöra personen. När det är fråga
om luftfartyg har luftfartygets befälhavare högsta
myndighet ombord och han eller hon får enligt prövning
neka en aggressiv person tillträde till planet. Regeringen
påminner dessutom om att till exempel lugnande medel inte
får användas som ett alternativ till maktmedel
för att säkerställa att ett avlägsnande ur
landet kan verkställas. Normala reguljärflyg är dock
inte det enda sättet att verkställa avlägsnande
ur landet.
Regeringen ska också i fortsättningen verka aktivt
både på unionsnivå och nationellt för
att avhjälpa problem när det gäller att
verkställa beslut om avlägsnande ur landet.
Helsingfors den 19 december
2012
Inrikesminister Päivi Räsänen