Alle 18-vuotiaiden tekemät henkirikokset ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Väkivaltaisesta henkirikoksesta tai sellaisen yrityksestä epäiltyjä alaikäisiä oli vuonna 2019 yhdeksän. Vuonna 2020 luku moninkertaistui 43:een. Nuorten väkivalta on ollut nouseva trendi etenkin vuosina 2015—2020.  

Yleisellä tasolla nuorten tekemiin väkivaltarikoksiin liittyy useimmiten päihteitä, kuten alkoholi ja huumeet. Sisäministeriön vuonna 2012 aiheesta laatiman julkaisun mukaan pääosa henkirikoksia tehneistä nuorista on päihteidenkäyttäjiä. Huomattavalla osalla näistä nuorista on myös vaikea perhetausta. Usein väkivaltarikoksiin syyllistyneet nuoret ovatkin lastensuojelun asiakkaita. 

Nuorten tekemien väkivaltaisten rikosten radikaali kasvu osoittaa, että laeissa on vakavia puutteita. On lainsäätäjien vastuulla päivittää lait sellaiselle tasolle, että viranomaisilla on tarpeeksi työkaluja toimia tilanteiden vaatimilla tavoilla. Nuorten tekemien vakavien rikosten kohdalla viranomaisilla tulisi olla käytössään kovempia keinoja, joilla väkivalta- tai päihdekierre saadaan katkaistua. Vakavien tekojen takana on usein laajoja ongelmia, jotka huonosti hoidettuina johtavat nuorten häiriökäyttäytymiseen. Yhteiskunnan tehtävä on huolehtia siitä, että nuorten kasvu ja koulunkäynti pysyvät turvattuina eivätkä nuoret ajautuisi vastaaviin äärimmäisiin tekoihin.