PERUSTELUT
Alkoholipolitiikan tavoitteena on ehkäistä alkoholista
aiheutuvia sosiaalisia, terveydellisiä tai yhteiskunnallisia
haittoja. Haittoihin vaikuttavat ennen kaikkea kulutetun alkoholin
määrä ja käyttötavat.
Alkoholipolitiikan keskeisiä välineitä ovat
alkoholijuomien tuotannon, kaupan ja kulutuksen säätely
alkoholilainsäädännöllä,
alkoholijuomien verotus sekä tiedotus- ja valistustyö.
Lukuun ottamatta eräitä maita, joiden lainsäädäntö pohjautuu
näiden maiden valtauskontoon, ei missään
maassa enää sovelleta täydellistä kieltoa
sen epäonnistuttua kieltoa kokeilleissa maissa 1900-luvun
alussa.
Alkoholioloissamme tapahtui vuonna 2004 kolme muutosta: alkoholijuomien
matkustajatuonti toisista jäsenvaltioista vapautui 1.1.2004, alkoholiverotusta
alennettiin 1.3.2004 ja Viro liittyi EU:n jäseneksi 1.5.2004.
Alkoholisairaus- ja -myrkytyskuolemat lisääntyivät
300 ihmisellä (noin 20 %) vuonna 2004.
Myös muut sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat ovat kasvaneet
ja aiheuttavat myös kustannuksia erityisesti kunnille.
Kokonaiskulutus oli tuolloin kaikkien aikojen ennätystasolla eli
10,3 litrassa 100-prosenttisena alkoholina vuonna 2004. Kulutuksen
arvioidaan kasvaneen myös vuonna 2005 ja kasvavan edelleen
vuonna 2006.
Kaikki alkoholihaittojen seurantatiedot osoittavat haittojen
kasvaneen vuonna 2004 verrattuna vuoteen 2003:
- Alkoholinkäytön
takia kuoli vuonna 2004 lähes 2 900 ihmistä.
Kuolleiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta
15 %. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät
alkoholisairauksista ja -myrkytyksistä johtuvat kuolemat
(lähes 1 900), joissa kasvu oli 19 %.
- Sairaaloiden hoitojaksoissa alkoholisairaus päädiagnoosina
kasvu oli 9 %, pää- tai sivudiagnoosina
11 %.
- Katkaisuhoidon ja kuntoutuksen asiakasmäärissä kasvu
oli 6 %. Hoitovuorokausissa kasvu oli 8 %.
- A-klinikoiden asiakasmäärissä kasvu
oli 3 %.
- Asumispalvelujen ja ensisuojien hoitovuorokausissa kasvu
oli 4 %.
- Päihtyneiden säilöönotoissa
kasvu oli 11 %. Vuoden 2005 luvut ovat samalla
tasolla.
- Tieliikenteen alkoholionnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden
määrässä kasvu oli 7 %.
Henkilövahinko-onnettomuuksissa osallisten 15—24-vuotiaiden
nuorten rattijuoppojen määrässä kasvu
oli 18 %.
- Väkivaltarikoksissa kasvu oli 3 %.
Kotiväkivaltatapauksissa kasvu oli 9 %.
Henkirikoksissa kasvua oli vuoden 2003 103:sta 144:ään vuonna
2004.
Alkoholin anniskelua ja vähittäismyyntiä koskevien
tietojen pohjalta voidaan todeta, että väkevien
juomien kulutusosuus on kasvanut. Niihinhän kohdistui merkittävä alennus.
Vähittäismyynnistä hankitun alkoholin
kulutusmäärä on kasvanut. Sen sijaan
ravintoloissa kulutetun alkoholin määrä on
säilynyt ennallaan.
Väestökyselyiden pohjalta alkoholinkulutus näyttää lisääntyneen
55—64-vuotiaiden joukossa vuonna 2004. Runsaasti juovien
alkoholinkäyttö on lisääntynyt.
Vähintään kerran viikossa humalaan asti
juovien miesten osuus näyttää myös
kasvaneen. Humalakulutus on lisääntynyt 17—18-vuotiaiden
joukossa. Alle 17-vuotiaiden joukossa raittiiden osuuden kasvu näyttää pysähtyneen.
Naisten alkoholinkulutus näyttää lisääntyneen.
Vuonna 2004 voimaan tulleen suuren alkoholiveron alennuksen
tarkoituksena oli löytää sellainen verotaso,
ettei lähinnä Viron liittyessä Euroopan
unioniin syntyisi tilannetta, jossa Suomen silloisen korkean verotason
ja siitä johtuvan korkean hintatason takia syntyisi massamittaista
matkustajien ei-kaupallista alkoholin tuontia Virosta. Viron liittyessä unioniin
ei siihen enää voitu soveltaa aikaisempia määrällisiä rajoituksia.
Kaiken lisäksi meriyhteys Tallinnaan oli ajallisesti lyhyt
ja hinnaltaan edullinen.
EU-maiden välillä ei-kaupallisen matkailijatuonnin
rajat olivat tuolloin ja ovat edelleen erittäin korkeat.
Lisäksi on muistettava, että perustellusta syystä,
kuten häihin tai syntymäpäiviin varautumisen
takia, ne on mahdollista ylittää. Suuren alkoholiveron
alennuksen tarkoituksena oli turvata edes jonkinasteinen verokertymä ja kotimaisen
alkoholipolitiikan ohjaavuus.
Vuonna 2004 alkoholijuomien veroa alennettiin keskimäärin
33 %. Oluen alkoholiveroa alennettiin tuolloin
keskimäärin 32 prosentilla. Viinien ja muiden
käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien veroa alennettiin
tuolloin keskimäärin 10 prosentilla. Syynä viinin
pienempään alennukseen oli se, että viinien
veroa oli jo aiemmin alennettu 17 prosentilla. Yhtenä perusteena
oli myös se, että viinin ja oluen veron tuli olla
toisiinsa nähden toisiaan syrjimättömiä.
Virossa vallitsevan viinin suhteellisen korkean hintatason takia
viinin ei sinänsä nähty muodostavan merkittävää ei-kaupallisen
tuonnin uhkaa, mutta toteutetun suuruinen alennus siihen oli välttämätön,
jotta oluen veroa voitiin laskea tasolle, jonka arvioitiin vähentävän
riittävästi oluen tuontia.
Ennen veronalennusta Suomessa litra Koskenkorva-viinaa maksoi
29,64 euroa ja Virossa sama tuote maksoi 10,52 euroa, minkä lisäksi Virosta
saattoi ostaa huomattavasti tätäkin halvempia
kirkkaita alkoholijuomia. Tämän suuren hintaeron
vuoksi etyylialkoholin veroa alennettiin keskimäärin
44 prosentilla.
Vuoden 2004 suuren alkoholiveroalennuksen jälkeen verotuotot
onkin turvattu, matkustajatuonti on pysynyt hallinnassa ja salakauppa
on vähentynyt. Alkoholiteollisuuden myynti on myös
kaikkien aikojen ennätystasolla. Sen sijaan, kuten edellä on
todettu, haitat ovat lisääntyneet.
Eduskunnan käsitellessä hallituksen esitystä vuonna
2003 arvioimme tuolloin, että puolta vähäisempi
alennus väkevien alkoholijuomien veroon olisi ollut toimiva
ja sosiaalisesti parempi vaihtoehto. Katsoimme, että tällainen
toteutettua vähäisempi alennus niiden osalta olisi
riittänyt hillitsemän tuontia ja säilyttänyt
samalla suuremman verotuoton.
Sen sijaan arvioimme tuolloin, että ei ollut mahdollista
jättää väkevien juomien tai
muidenkaan alkoholijuomien veroa täysin ennalleen — niin
kuin toivottavaa olisi ollut sekä valtiontalouden
että kansanterveyden kannalta — sillä tällöin
laajamittainen juomien tuonti Virosta tulisi liian houkuttelevaksi.
Siksi emme yhtyneet niihin näkemyksiin, joiden mukaan veroa
ei olisi lainkaan tarvinnut alentaa.
Suuren alkoholiveron alennuksen kansanterveydelliset haitat,
joiden takia hallituksen esitystä arvosteltiin sen käsittelyn
yhteydessä, ovat sittemmin toteutuneet. Katsommekin, että on välttämätöntä palata
taaksepäin väkevien alkoholijuomien osalta ja
korottaa niiden veroa 39,3 %. Sen sijaan jättäisimme
viinin ja oluen veron ennalleen.
Tällöin yli 2,8-tilavuusprosenttisten väkevien
alkoholijuomien veroksi ehdotamme 36,41 senttiä senttilitralta
nykyisen 28,25 sentin asemasta. Edellyttäen, että vero
menisi sellaisenaan hintoihin, halvimpiin maustamattomiin väkeviin
viinoihin kuuluvan 30-prosenttisen Saunalahden viinan puolen litran
pullon hinta nousisi nykyisestä 8,30 eurosta 10,18 euroon.
Vastaavasti 38-prosenttisen lasipullossa myydyn Koskenkorva-viinan
hinta nousisi 9,31 eurosta 11,28 euroon. Hintojen nousu likööreissä,
konjakeissa ja viskeissä olisi euromääräisesti
samanlainen tuotteen nykyisestä korkeastakin vähittäismyyntihinnasta
riippumatta, sillä hinnankorotus riippuisi vain tuotteen
alkoholipitoisuudesta.
Juodun alkoholin määrä vaikuttaa
enemmän alkoholihaittojen syntymiseen kuin juomalajin valinta
oluen, viinin ja väkevien alkoholijuomien välillä.
Väkevien juomien käyttöön liittyy kuitenkin
tutkimusten perusteella joitakin kielteisiä erityispiirteitä:
- Väkeviä juomia
nautitaan usein laimentamatta, jolloin veren alkoholinpitoisuus
nousee nopeammin ja korkeammalle kuin esim. olutta juotaessa. Nopeaan
humalaan liittyy joillakin yksilöillä aggressiivisuus
ja sen kontrolloimattomuus.
- Väkevien juomien vähittäismyynnin vaihtelun
on todettu selittävän alkoholimyrkytysten ajallista
vaihtelua paremmin kuin kokonaiskulutuksen vaihtelun.
- Silloin, kun alkoholia juodaan kerralla enemmän,
juodaan todennäköisimmin väkeviä alkoholijuomia.
Myös näistä syistä veron
kohdentuminen väkeviin juomiin on perusteltua.
Veron korottaminen auttaisi osaltaan rahoittamaan hallituksen
esitystä oikeudenmukaisemman talousarvion. Arvioimme ehdotuksemme
lisäävän verotuottoja 180 milj. euroa.