Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tällä lakialoitteella esitetään, että tuloverolain III osan 4 luvun 69 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna työnantajan järjestämänä virkistys- tai harrastustoimintana tarkoitettaisiin myös kirjan ostamista omaan käyttöön.
Työnantaja voi tuloverolain 69 §:n mukaan tarjota liikunta- ja kulttuurietua seteleillä tai muilla maksuvälineillä jokaiselle työntekijälle. Tästä edusta henkilön ei tarvitse maksaa veroa, ja työnantaja voi vähentää summan verotuksessa.
Tuloverolain 69 §:n mukaan liikunta- ja kulttuurietuna pidetään enintään 400 euron vuosittaista etua työnantajan tarjoamasta työntekijän omaehtoisesta liikunta- tai kulttuuritoiminnasta. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan käyntiä museossa, teatterissa, oopperassa, elokuvateatterissa, konsertissa, taidenäyttelyssä tai muussa vastaavassa eri taiteenaloihin liittyvässä tapahtumassa tai tilaisuudessa. Kulttuuritoimintana pidetään myös käyntiä tiedekeskuksessa tai urheilutapahtumassa taikka osallistumista ohjatulle toiminnalliselle taidekurssille. Kulttuuritoimintana pidetään myös urheiluun ja edellä mainittuihin eri taiteenaloihin liittyviä messuja. Lisäksi kulttuuritoimintana pidetään etäyhteyden avulla tapahtuvaa reaaliaikaista osallistumista edellä mainittuun toimintaan. Edellytyksenä on, että etu on ainoastaan työntekijän käytettävissä.
Olisi perusteltua sisällyttää kulttuuriedun piiriin myös kirjan ostaminen omaan käyttöön. Kirjallisuuden lukeminen ja harrastaminen on sekä ihmiselle että yhteiskunnalle tärkeää kulttuuritoimintaa. Lukemisen hyödyt ovat kiistattomat.
Alati monimutkaisemmaksi muuttuva yhteiskunta sekä digitalisoituminen edellyttävät jokaiselta yhä monimuotoisempaa lukutaitoa. Tutkimusten mukaan lukeminen kehittää paitsi erilaisten tekstien ymmärtämistä ja medialukutaitoa myös muun muassa empatiakykyä ja sosiaalisia taitoja. Lukeminen myös vähentää stressiä ja ehkäisee ikääntymisen aiheuttamia sairauksia kuten aivojen rappeutumista ja dementiaa.
Huomattavaa on, että suomalaiset tiedostavat lukemisen hyödyt, mutta entistä useampi suomalaisvanhempi ei itse pidä lukemisesta. Vanhempien lukutottumuksilla on merkittävä vaikutus lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustapojen ja -taitojen muodostumisessa.
Olisi perusteltua, että kulttuurisetelillä voitaisiin tukea myös lukemisharrastusta ja kirjallisuusalan elinvoimaa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,