Suomalainen lapsilisäjärjestelmä on tarpeellinen, kansainvälisestikin vertaillen kohtuullisen hyvätasoinen universaali etuus, joka korvaa osittain lapsista aiheutuvia kustannuksia.

Lapsilisäjärjestelmän rakenteellinen kehittäminen on kuitenkin välttämätöntä. Yksi suurimmista epäkohdista nykyisessä järjestelmässä on lapsilisän maksun päättyminen lapsen täyttäessä 17 vuotta. Nykyiselle käytännölle ei löydy kestäviä perusteita. Lapsen aiheuttamat kulut ovat jopa suurimmillaan 17-vuotiaana (ruoka, vaatetus, koulukirjat yms. opiskelumateariaalit, harrastukset, autokoulu ym.). Vanhemmat vastaavat lasten elatuksesta 18 vuoteen asti, joten perheen taloudellinen tilanne vaikuttaa monella tavalla nuoren elämään. Teini-ikä on myös hyvin kriittistä aikaa nuoren itsenäistymisen ja kehityksen kannalta.

Lapsiperheiden köyhyyttä tulee vähentää ja eriarvoistumiskehitykseen tulee puuttua parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa, kuten hallitusohjelmaankin on kirjattu. Oikeus lapsilisään on ulotettava koskemaan kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia.