Tämä on SDP:n rinnakkaislakiesitys hallituksen esitykselle HE 109/2009 vp. Erityisopetuksen vuosi sitten julkaistun kehittämisstrategian mukaisesti opetusministeriössä on valmisteltu muutoksia perusopetuslakiin ja -asetukseen. Tarkoituksena on muuttaa erityisopetusta ja oppilaille annettavaa muuta tukea koskevia päätöksiä. Käyttöön ehdotetaan otettavaksi uudet käsitteet tehostettu tuki ja erityinen tuki. Tehostetulla tuella tarkoitetaan tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta ja oppilashuollon palveluja. Tämä olisi ensisijainen tukimuoto. Erityinen tuki muodostuisi erityisopetuksesta ja muusta tuesta.

Varhainen puuttuminen kannatettavaa

Kehittämisstrategian sisältämissä ehdotuksissa on hyvinä puolina esimerkiksi varhaisen puuttumisen korostaminen ja erityistä tukea tarvitsevien parempi huomioiminen. Esityksen tarkoitus on siirtää erityisopetuksen painopistettä varhaisempaan puuttumiseen tehostetun tuen muodossa. Tehostettua tukea olisi tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus. Jos näillä ei edettäisi, tehtäisiin päätöksiä erityisopetukseen siirtämisestä määräaikaisesti. Tavoitteena on vahvistaa oppilaan oikeutta saada oppimiselleen ja koulunkäynnilleen tukea riittävän varhain ja joustavasti. Hyvää on myös salassapitoa ja tiedonsaantioikeutta koskevien säännösten muutokset, sillä niiden avulla opetus voidaan järjestää nykyistä paremmin turvallisesti ja kunkin oppilaan ominaisuuksien sekä fyysisten ja psyykkisten erityispiirteiden edellyttämällä tavalla. Lisäksi tarkoituksena on oppilashuoltotyön säännösten tarkistaminen ja moniammatillisen osaamisen korostaminen.

Oppilashuollon saatavuudessa jo nyt ongelmia

Esityksen lähtökohtana on ollut se, että oppilas saa opiskella lähikoulussaan. Näin erityisoppilaiden sijoittuminen yleisopetukseen lisääntyy entisestään ja todennäköisesti erityisopetussiirtojen määrä tulee vähenemään. Esityksellä halutaan siis rajoittaa erityisluokkien ja erityiskoulujen määrää. Joidenkin mielestä erityisopetussiirtojen rajoittaminen on oikeastaan ollutkin lähtökohta kehittämisstrategialle. Tämä olisi väärä lähestymistapa. Lakimuutos ei voi perustua tilastojen sieventämiseen. Strategiassa muun muassa ehdotetaan, että erityisopetussiirtoa ei tehtäisi esiopetuksen eikä ensimmäisen kouluvuoden aikana eli juuri silloin, kun pohja koko koulunkäynnille luodaan. Tämä tuo myös lisää vaatimuksia opettajille.

Kehittämisstrategian mukaan erityisluokalla ja erityiskoulussa opiskelevien oppilaiden henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tulee sisältää, miten oppilaan integroitumista toteutetaan ja tuetaan. Varhaista tukea ja ennaltaehkäisevää toimintaa painotetaan. Esityksen mukaan tuen tarpeessa oleva oppilas saa tehostettua tukea (tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta jne). Käytännössä tämä on vaikeaa. Vaikka tukiopetus on lainsäädännön mukaan oppilaan subjektiivinen oikeus, annetun tukiopetuksen määrä on erittäin pieni — joissain kunnissa sitä ei anneta oppilaille lainkaan. Lääninhallituksen tekemän selvityksen mukaan oppilashuollon palveluiden riittävyydessä on ongelmia koko maassa. Strategiassa esitetään myös, että opetuksen ja tukipalvelujen suunnittelu perustuisi opettajan tekemään pedagogiseen arvioon. Ehdotetaan, että tehostettua tukea saavalle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, jonka laatiminen on pakollista. Tämä kaikki lisää luokanopettajan ja aineenopettajan työmäärää. Näiden opettajien työ muuttuu samalla vaativammaksi — lähenee erityisopettajan työnkuvaa.

Uudistus lisää väistämättä kustannuksia

Hallituksen esityksessä sanotaan, että tämä uusi lakimuutos ei aiheuta kustannuksia. Mielestämme erityisopetusuudistus kuitenkin kasvattaa väistämättä perusopetuksen kustannuksia. Uudistuksen myötä tukiopetuksen määrä tulee lisääntymään, opetusryhmien kokoja tulisi pienentää, tarve samanaikaisopetukseen lisääntyy ja oppilashuollon työ lisääntyy. Ehdotusten toteuttaminen on jo pelkästään heikon taloudellisen tilanteen takia vaikeaa. Miten kunnat, jotka lomauttavat opettajiaan, voisivat lisätä tuntikehystä tukiopetukseen tai oppilashuoltotyöhön? Erityisopetukseen siirrettyjen määrä on viime vuosina noussut. Tukiopetukselle pitäisi saada etukäteen resurssit koulutuksen järjestäjän talousarvioon. Erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden opetuksen taso on taattava. Opettajat on koulutettava vastaanottamaan erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, kun heitä nyt enenevin määrin ollaan integroimassa yleisopetuksen ryhmiin. Luokan- tai aineenopettajakoulutukseen on ylipäänsä lisättävä erityispedagogiikan osuutta. Myös koko ryhmän oppilaiden tasavertainen oikeus jokapäiväiseen opetukseen on turvattava. Esityksessä ei myöskään käsitellä uudistuksen vaikutuksia rehtorin työhön.

Erityisopetuksen uudistuksen rahoitusta ei voi hoitaa kertasiirtona, vaan se vaatii pitkäaikaisen ja kattavamman resursoinnin. Uudessa lainsäädännössä tulee selkeästi säätää mekanismeista ja rahoituksesta, joilla tehostetun tuen toimenpiteiden, kuten pienten opetusryhmien, tukiopetuksen ja osa-aikaisen erityisopetuksen saanti varmistetaan myös käytännössä.

Liian suuret opetusryhmät edelleen ratkaisematta

Yleisopetusryhmiin integroitavat erityistä tukea tarvitsevat oppilaat asettavat lisähaasteen myös opetusryhmien koon pienentämiselle. Opetusryhmien ryhmäkokoja on saatava jo ylipäänsä pienennettyä. Syksyn kuntatodellisuus on näyttänyt, että ryhmäkoot ovat pysyneet ennallaan tai kasvaneet entisestään. Hallituksen toimilla opetusryhmien kokoihin ei ole tullut merkittäviä muutoksia. Sosialidemokraatit ovat jo aikaisemmin esittäneet, että ryhmäkokojen pienentämiseen osoitettaisiin enemmän määrärahoja ja että peruskoulun opetusryhmien maksimikoko pitäisi määritellä lailla.

Yleisesti tarkasteltuna lakimuutoksen ajankohta ei ole paras mahdollinen. Miksi juuri nyt halutaan muuttaa järjestelmää, kun kuntien talous on todella huono ja valtionosuusjärjestelmää ollaan parhaillaan muuttamassa nykyistä laskennallisemmaksi ja jopa erityisopetuksen yksikköhinnan korottavat kertoimet ollaan jättämässä pois? Esityksen perusteluissa pitäisi arvioida sitä, millainen rahoitusjärjestelmä tukisi uudistuksen toteuttamista. Mielestämme valtionosuusjärjestelmän osana nykyisin oleva erityisopetuksen kerroin tulee säilyttää.