Lakialoite liittyy hallituksen esitykseen sairausvakuutuslain ja kuntoutusrahalain muuttamisesta (HE 148/2002 vp). Aloite on rinnakkaislakialoite hallituksen esitykseen sisältyvään lakiin sairausvakuutuslain muuttamisesta ja osa vihreän eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettia.

Valtion vuoden 2003 talousarviossa äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäistasoa ehdotetaan korotettavaksi 10,09 eurosta 1,36 eurolla. Korotusta perustellaan elinkustannusten nousulla.

Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäistaso joutui leikkauksen kohteeksi vuoden 1995 hallitusneuvotteluissa yhtä lailla kuin monet muutkin sosiaaliset tulonsiirrot. Rahojen tasoon ei näiden leikkausten jälkeen ole tullut korotusta, vaikka valtion taloudellisen tilanteen paraneminen on mahdollistanut leikkausten kompensoimisen monille muille kansalaisryhmille.

Tulotilastojen mukaan lapsiperheistä suurimman tuen tarpeessa ovat päivähoitoikäisten lasten vanhemmat. Kasvukeskuksissa päivähoitoikäisten lasten perheiden taakkana ovat vielä kohonneet asumiskustannukset, jotka rasittavat tällaisia perheitä voimakkaammin kuin jo asumisolonsa vakiinnuttaneita perheitä. Suurin ongelma lapsiperheiden tulonsiirroissa koskee kuitenkin äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäistasoa. Vähimmäistasoa tulisikin korottaa selvästi ehdotettua enemmän, jotta sillä olisi merkitystä sen varassa elävien naisten taloudelliseen tilanteeseen. Vähimmäistasoa ehdotetaan korotettavaksi täysimääräisen peruspäivärahan tasolle 23,14 euroa päivässä.

Vähimmäismääräistä vanhempainpäivärahaa suoritetaan noin 25 prosentille äideistä ja kolmelle prosentille isistä. Arvion mukaan uudistus koskisi kaikkiaan noin 23 000:ta vanhempainpäivärahan saajaa ja noin 12 000:ta sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan saajaa. Vanhempainpäivärahojen määräytymisperusteiden muutos parantaisi arviolta yli 3 500 sellaisen vanhemman taloudellista asemaa, jotka siirtyvät työttömyysetuuden piiristä vanhempainpäivärahajärjestelmän piiriin.

Hallitus esittää sairausvakuutuksen lääkekorvauksien omavastuuosuuksia tarkistettavaksi siten, että peruskorvattavien lääkkeiden kertaomavastuuosuus nousisi 8,41 eurosta 10 euroon ja erityiskorvattavien lääkkeiden kertaomavastuuosuus 4,20 eurosta 5,0 euroon. Lisäksi lääkkeiden vuotuinen omavastuuraja nousisi 594,02 eurosta 630 euroon.

Suomessa potilaiden omavastuuosuus lääkekustannuksista on jo nyt huomattavan korkea muihin EU-maihin verrattuna. Lisäksi Kansaneläkelaitoksen hintataulukot, joihin lääkekorvaukset perustuvat tällä hetkellä, ovat jäljessä lääkkeiden ja hoidon todellisista hinnoista. Omavastuuosuuksissa ei näin ollen ole korotusvaraa.

Sosiaali- ja terveysministeri on teettänyt valtiovarainministeriön talousarvioehdotukseen liittyen Kelalla laskelmat siitä, miten lääkkeiden omavastuuosuudet nousisivat 20 miljoonan lääkekorvaussäästöillä. Tuloksena oli, että lääkkeiden omavastuisiin tulisi 20 prosentin korotus nykyisestä, jolloin esimerkiksi peruskorvattavan lääkkeen omavastuu nousisi yli 10 euroon nykyisestä 8,41 eurosta.

Hallituksen esittämä lääkekorvausten omavastuuosuuden korottaminen kohdistuisikin kipeimmin kaikkein pienituloisimpiin kansalaisiin, etenkin pienituloisiin, mutta paljon lääkkeitä käyttäviin vanhuksiin. Heidän verotuksensa ei juurikaan kevene sairausvakuutusmaksun alennuksen seurauksena, vaan he ovat hallituksen esityksessä jäämässä väliinputoajiksi. Lääkekorvausten omavastuuosuuden korottamisesta tulisikin luopua. Aloitteessa ehdotetaan, että sairausvakuutuslain 9 § säilytetään voimassa olevan lain mukaisena.