PERUSTELUT

Neuvostoliittolaiset partisaaniosastot toimivat viime sotien aikana, erityisesti jatkosodan aikana, Suomen alueella. Osastot tekivät vuosina 1941—1944 itärajan siviilikyliin useita hyökkäyksiä, joiden uhreista huomattava osa oli vanhuksia, naisia ja lapsia. Uhreja edustavan järjestön Jatkosodan Siviiliveteraanit ry:n selvityksen mukaan partisaani-iskujen kohteeksi joutuneissa kylissä asuneita henkilöitä on elossa vielä noin 1 500.

Sotilasvammalain mukaan voidaan Neuvostoliiton partisaanijoukkojen siviileihin kohdistamien iskujen siviiliuhreille myöntää korvausta aiheutuneen ruumiinvamman johdosta. Ruumiinvamman seurauksena tai vammaan liittyvänä voidaan korvata myös psyykkisiä häiriöitä, mutta pelkästään järkyttävien tapahtumien aiheuttamista psyykkisistä seurauksista ei voimassa olevan lain nojalla voida korvausta myöntää. Sen sijaan sotavangit, siviilisotavangit mukaan lukien, voivat jo nykyisin saada ruumiinvammasta riippumatta korvausta myös psyykkisistä seuraamuksista ja muista sairauksista, jotka ilmeisesti liittyvät sotavankeudessa vallinneiden erityisten olosuhteiden synnyttämään poikkeukselliseen alttiuteen tai taipumukseen. Vammasta korvausta saavat ovat sotilasvammalain laajan korvausturvan piirissä, johon voi kuulua muun muassa vuosittain tapahtuva kuntoutus.

Sotilasvammalain soveltamisalan laajentamisesta annetun lain (390/1956) 2 a §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 kohta, jonka mukaan myös pelkästään partisaani-iskujen tai Neuvostoliiton muiden aseellisten erikoisjoukkojen hyökkäysten aiheuttamat psyykkiset seuraamukset ja muut sairaudet voidaan sisällyttää korvauksen piiriin vastaavasti kuin sotavankien henkiset vammat ja muut sairaudet. Muilla aseellisilla erikoisjoukoilla tarkoitetaan nimenomaan siviilikyliin siviilejä vastaan hyökkäyksensä kohdistaneita neuvostoliittolaisia erikoisyksiköitä riippumatta siitä, minkä organisaation alaan ne kuuluivat. Lainkohdan piiriin ei kuuluisi Neuvostoliiton asevoimien, esimerkiksi ilmavoimien, suomalaisiin siviilikohteisiin kohdistamat pommitukset. Myös mahdollisesti muulloin vuosina 1939—1945 ja muualla Suomessa viime sotien aikana tapahtuneiden vastaavanlaisten hyökkäysten aiheuttamat sairaudet ehdotetaan korvattaviksi samoin perustein. Uusia korvauksensaajia arvioidaan olevan noin 600 henkilöä. Sotilasvammalain mukaiset menot lisääntyisivät uudistuksen johdosta 1 000 000 euroa vuonna 2003.