PERUSTELUT

Viime vuosina eläkejärjestelmäämme on uudistettu merkittävällä tavalla. Tulevaisuudessa eläke kertyy tasaisesti kaikilta työssäolovuosilta niin, että myös määräaikaisissa työsuhteissa pääosan työurastaan viettävillä on mahdollisuus kerätä oikeudenmukainen eläke. Työuran pidentämiseen on eläkejärjestelmässä kannustettu niin, että pitkän työuran tekevien viimeiset työssäolovuodet nostavat eläkkeen määrää. Tällä tavoin on lähdetty siitä, että eläkejärjestelmän on toisaalta vastattava työelämän muutoksiin, toisaalta pyrittävä osaltaan muokkaamaan työuria toivotunlaisiksi.

Säveltäjät, sanoittajat, musiikin sovittajat ja musiikin esittäjät tekevät tyypillisesti montaa työtä samanaikaisesti. Osa harjoittaa useampaa ammattia yhtä aikaa, ja tulot muodostuvat esimerkiksi opettamisesta ja taiteen tekemisestä. Lähes kaikilla taiteilijoilla on meneillään useita työtehtäviä yhtä aikaa. Moniammatillisuus ja työtehtävien runsaus asettavat haasteen eläkejärjestelmälle. Esiintyvien taiteilijoiden eläkkeistä onkin säädetty ryhmälle tyypillisen työn huomioonottava eläkelaki, jossa lyhyet, luovaan työhön liittyvät työsuhteet kerryttävät eläketurvaa. Tekijänoikeustulot on kuitenkin jätetty eläkelainsäädännön ulkopuolelle.

Tekijänoikeuskorvaukset muodostavat merkittävän osan monien musiikin alan taiteilijoiden tuloista. Vuonna 2001 tehdyn selvityksen perusteella säveltaiteen alalla tekijänoikeuskorvausten osuus kokonaistuloista oli 16 prosenttia niillä henkilöillä, jotka saivat tekijänoikeustuloa. Näistä tuloista suurin osa oli Teoston maksamia tekijänoikeuskorvauksia. Teoston jakama rahamäärä on suuri, vuonna 2003 Teosto jakoi kotimaisille musiikkityöläisille yli 15 miljoonaa euroa tekijänoikeuskorvauksina ja Gramex vielä lisäksi lähes 5 miljoonaa euroa.

Tekijänoikeustulon aseman parantaminen on tärkeää myös siksi, että musiikkityöläisten moninaisista työtehtävistä juuri taiteelliset työt kerryttävät tekijänoikeustuloja. Uudistuksen keskeinen merkitys olisi taiteelliseen työhön kannustaminen, koska tekijänoikeuskorvaukset olisivat jatkossa entistä edullisempi tapa ansaita tuloja. Nyt tilanne on päinvastainen, eivätkä eri työt ole tulonmuodostuksen kannalta tasa-arvoisia keskenään.

Lakialoitteen keskeinen uudistus on tekijänoikeustulojen lisääminen niihin taiteilijan tuloihin, jotka kerryttävät eläkettä. Esityksessä tekijänoikeusmaksut rinnastetaan työsuhteessa kertyviin työtuloihin niin, että tekijänoikeuskorvauksista kertyy eläkettä samalla tavalla kuin muistakin työtuloista.

Lakialoitteessa tekijänoikeuskorvaukset on erotettu työsuhteessa kertyvästä työtulosta siinä, etteivät tekijänoikeuskorvausten maksajat osallistu suoraan musiikkityöläisten eläkkeiden maksamiseen, vaan eläkevakuutusmaksut maksetaan kokonaisuudessaan tekijänoikeustulosta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että musiikkityöläiset maksavat itse oman eläkkeensä omista tuloistansa. Esityksessä on päädytty tähän ratkaisuun, koska tekijänoikeustuloja ei ole mahdollista asettaa eläkkeiden yleiseen keräämismalliin sen vuoksi, että tekijänoikeuskorvausten maksajat eivät ole taiteilijoiden välittömiä työnantajia. Työnantaja-työntekijämallia lähempi vaihtoehto esityksessä valitulle ratkaisulle olisi ollut tekijänoikeuskorvausten sisällyttäminen yrittäjäeläkejärjestelmään tai niiden rinnastaminen apurahoihin, joiden vaikutuksia eläketurvaan ollaan parhaillaan uudistamassa.

Tekijänoikeuskorvauksista kerättävää eläkevakuutusmaksua voidaan maksutavasta huolimatta pitää parannuksena taiteilijoiden asemaan, koska tällä hetkellä monet taiteilijat hankkivat eläketurvansa yksityisiltä markkinoilta. Keskeinen uudistus olisi, etteivät eläkemaksut enää olisi verotettavaa tuloa taiteilijalle. Näin ei ole yksityisten vapaaehtoisten eläkevakuutusten kanssa, vaikka niihinkin liittyy verohelpotuksia.

Lakialoitteessa tekijänoikeuskorvauksista menevien eläkemaksujen tilittäminen on asetettu sille, joka maksaa korvauksen säveltäjälle, sanoittajalle, kapellimestarille, musiikin sovittajalle tai musiikin esittäjälle. Tämä on sujuva ratkaisu, koska näin eläkemaksun tilittäjä olisi käytännössä joko työn tilaaja tai tekijänoikeusmaksuja hallinnoiva yhteisö, kuten Teosto tai Gramex. Yhteisöillä ja taiteellisten töiden tilaajilla on luultavasti musiikkityöläisiä itseään paremmat edellytykset hoitaa maksut järjestelmällisesti ja säännöllisesti muiden tilitysten yhteydessä ilman erityistä vaivaa. Mikäli tekijänoikeus on myyty eteenpäin tai se on siirtynyt lahjoituksena tai perintönä eikä tekijänoikeusmaksua tilitetä musiikkityöläiselle itselleen, ei eläkemaksua myöskään kerätä.