Suomi on sijoittunut viime aikoina kansainvälisissä vertailuissa varsin alhaiselle sijalle yrittäjyysaktiivisuudessa. Erityisesti naisten halukkuus ryhtyä yrittäjäksi on ollut heikko. Yhteiskunnallisin toimin voidaan paljon vaikuttaa niihin toimintaedellytyksiin, jotka osaltaan säätelevät halukkuutta ryhtyä yrittäjäksi.

Suomalaisen yhteiskunnan haasteena on luoda sellainen toimintaympäristö, joka vahvistaa ja tukee yrittämisen edellytyksiä nykyistä enemmän. Työn ja perheen yhteensovittamisen tulisi olla mahdollista myös yrittäjä-äideille ja -isille. Sosiaaliturvajärjestelmän ja etuisuuksien tulisi taata yhtäläiset mahdollisuudet palkansaajille ja yrittäjille. Etuisuudet eivät myöskään saisi riippua siitä, missä muodossa yrittäjyyttä harjoitetaan.

Palkansaajalla on palkallinen oikeus jäädä 1—4 päivän ajaksi hoitamaan sairasta alle 10-vuotiasta lasta. Vuonna 2000 tuli voimaan laki, jonka mukaan työnantajan maksama työntekijän sairaan lapsen hoito on työntekijälle veroton etu. Työnantajan kustannuksella lastenhoitajan voi saada samaksi ajaksi kuin olisi itse oikeutettu hoitamaan lasta kotona.

Yrittäjän, joka toimii elinkeinon- tai ammatinharjoittajana, ei ole mahdollista verovähennyksin huolehtia sairaan lapsensa hoitojärjestelyistä. Yrittäjävanhemman on itse hoidettava järjestelyt — hankittava lapselle hoitaja, suljettava yritys sairauden ajaksi tai otettava lapsi mukaan työpaikalle. Kotiin palkatun hoitajan kulut eivät ole yrittäjälle verovähennyskelpoisia.