PERUSTELUT

Aloitteen tavoitteena on vahvistaa kunnallista itsehallintoa niin, että kunnilla olisi nykyistä laajempi mahdollisuus järjestää toimintansa johtaminen itse haluamallaan tavalla. Tämä on julkisen hallinnon kehittämisen yleisten periaatteiden mukaista ja vahvistaa voimassa olevaa kuntalakia (365/1995) säädettäessä jo pitkälle toteutettua periaatetta, jonka mukaan kunnat itse päättävät toimintansa organisoinnista.

Samalla aloitteen tavoitteena on vahvistaa kunnan toiminnan johtamisen kansanvaltaisuutta. Tässä tarkoituksessa ehdotetulla lailla tehtäisiin mahdolliseksi ottaa kunnan johtamisessa käyttöön nykyisen kunnanjohtajajärjestelmän sijasta varsinainen pormestarimalli. Siinä kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa johtaisi luottamushenkilönä toimiva pormestari, jonka valtuusto valitsisi toimikaudekseen. Pormestari valittaisiin valtuutetuista. Pormestari toimisi aina kunnanhallituksen puheenjohtajana. Valtuusto voisi johtosäännössä päättää, että pormestari toimii myös valtuuston puheenjohtajana.

Voimassa oleva kuntalaki ja sen kunnanjohtajaa koskevat säännökset ovat johtaneet usein varsin virkamiesvaltaiseen järjestelmään. Kunnan hallinnossa käsiteltävien asioiden lisääntyessä ja monimutkaistuessa sekä usein myös vaikeutuessa kunnanjohtajan johtaman valmistelun merkitys on tullut entistä suuremmaksi. Käytännössä päätökset tehdään pitkälti jo valmistelussa valitsemalla sen pohjaksi tietty ratkaisumalli ja jättämällä muut vaihtoehdot sivuun. Näin toimivassa järjestelmässä ongelma on kuntalaisten ja kansanvallan kannalta myös siinä, että tosiasiallisen ratkaisun tekijä — kunnanjohtaja tai muu virkamies — ei ole selkeästi esillä, mutta vastuu päätöksestä on yleensä valtuustolla tai muulla luottamushenkilöelimellä. Pormestarimalli antaisi kunnalle mahdollisuuden saattaa kunnan päätöksenteon valmistelu nykyistä avoimemmaksi ja välittömästi kansanvaltaiseen ohjaukseen.

Kunnallisvaalien äänestysprosentin lasku useissa vaaleissa peräkkäin, lisääntyvät vaikeudet saada päteviä kunnallisvaaliehdokkaita ja monet muut ilmiöt, jotka kertovat kuntalaisten kiinnostuksen puutteesta yhteisten asioittensa hoitoon, murentavat pohjaa suomalaisen kansanvallan kivijalalta, vahvalta paikalliselta demokratialta ja sen yleiseltä hyväksyttävyydeltä. Vahvistaessaan kansanvaltaista johtamista kunnan toiminnassa ehdotettu uudistus pyrkii myös parantamaan kunnan päätöksenteon ja toiminnan hyväksyttävyyttä ja kiinnostavuutta kuntalaisten keskuudessa.

Ehdotetun lain tavoitteena on myös tehostaa kunnan toiminnan johtamista luomalla uudenlainen vaihtoehto yhdistää kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävät. Tällaisen järjestelmän tehokkuudesta sinänsä on Suomessa hyviä kokemuksia ajalta ennen vuoden 1977 alusta voimaan tullutta kunnallislakia. Tuolloin järjestelmästä kuitenkin luovuttiin lähinnä juuri siksi, että katsottiin sen antavan liikaa valtaa virkamiehelle eli kunnanjohtajalle. Ilmeisesti pääosin samasta syystä missään kunnassa ei ole otettu käyttöön voimassa olevan kuntalain 24 §:n 2 momentin tarjoamaa mahdollisuutta valita määräaikainen, valtuuston toimikaudeksi valittu kunnanjohtaja kunnanhallituksen puheenjohtajaksi.

Monissa maissa kunnan johtamisjärjestelmä on rakennettu tämän aloitteen sisältämän pormestarimallin periaatteiden mukaisesti yhdistämällä kunnan toiminnan johtaminen ja keskeisen luottamushenkilöelimen puheenjohtajuus samalle henkilölle. Useissa maissa tämä henkilö valitaan suoralla vaalilla. Tätä ei aloitteessa kuitenkaan ehdoteta, koska Suomen järjestelmässä ei ole perusteita luoda valtuuston rinnalle toista suoraan kuntalaisilta valtuutuksensa saavaa ja siis ainakin osin valtuuston kanssa kilpailevaa toimielintä. Aloitteessa ehdotetaan, että pormestarin valitsee valtuusto.

Pormestarin tulisi olla kunnanvaltuuston jäsen, joten tätä kautta hänellä olisi aina myös kuntalaisten antama valtuutus. Aloitteen mukaan nykymuotoinen kunnanjohtajajärjestelmä on edelleen rinnakkainen ja lain kannalta samanarvoinen vaihtoehto pormestarimallin kanssa. Valtuusto päättäisi johtosäännössä, kumpaa mallia kunnassa käytetään.

Pormestari olisi aloitteen mukaan luottamushenkilö. Häneen sovellettaisiin siis kuntalain voimassa olevia luottamushenkilöitä koskevia säännöksiä. Poikkeuksena tästä pormestarille maksettaisiin palkkion sijasta varsinaista palkkaa sen mukaan kuin kunnanhallitus päättää. Hänellä olisi myös normaalit eläke- ja muut etuudet. Tämä on perusteltua, koska käytännössä pormestari olisi päätoiminen.

Mahdollisuutta valita sama henkilö pormestariksi useammaksi valtuustokaudeksi ei ehdoteta rajoitettavaksi. Aloitteen tavoitteiden kannalta on tärkeätä tukea vahvan poliittisen johtajuuden kehittymistä kunnissa. Lain käytännön toteuttamista olisi näiltäkin osin tarpeen seurata ja arvioida.

Kunnanjohtajan valinnasta jäisivät voimaan nykyisensisältöiset säännökset. Hänet siis valittaisiin toistaiseksi tai määräajaksi. Jollei valtuuston toimittamassa vaalissa kukaan saisi yli puolta annetuista äänistä, toimitettaisiin uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen välillä. Tässä vaalissa eniten ääniä saanut tulisi valituksi. Pormestarin vaalista olisivat voimassa samat säännökset. Pormestarin valtuusto kuitenkin valitsisi aina keskuudestaan määräajaksi.

Kunnanjohtajan irtisanomista ja siirtämistä muihin tehtäviin koskevat säännökset ehdotetaan säilytettäviksi nykyisellään. Pormestari menettäisi toimensa tai hänet voitaisiin pidättää toimestaan, sen mukaan kuin voimassa olevassa kuntalaissa on luottamustoimista säädetty. Pormestarin toimi siis päättyisi, jos hän menettäisi vaalikelpoisuutensa valtuustoon. Pormestari voisi menettää toimensa tai hänet voitaisiin pidättää siitä, jos hän on syyllistynyt rikolliseen tai muuten virheelliseen menettelyyn toimessaan tai rikolliseen menettelyyn toimensa ulkopuolella.

Aloitteen mukainen laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan vuoden 2005 alussa, jotta kunnat voisivat niin halutessaan ottaa pormestarimallin käyttöön alkavan kunnallisvaalikauden alkaessa. Aloitteella ei välttämättä ole merkittäviä taloudellisia tai henkilöstövaikutuksia kunnissa.