LAKIALOITE 124/2009
vp
LA 124/2009
vp - Johanna Karimäki /vihr ym.
Tarkistettu versio 2.0
Laki sähkömarkkinalain muuttamisesta
Eduskunnalle
Lähes kaikissa Euroopan maissa sähkön
kuluttajan on mahdollista syöttää itse
tuottamaansa sähköä sähköverkkoon
saaden siitä kohtuullista korvausta. Tämä mahdollistaa
kuluttajille laajassa mittakaavassa lisätä omaa
energiantuotantoa kulutuspisteissä. Kyseessä on
sähköntuotanto, joka on tyypillisesti teholtaan
alhainen ja useimmiten tuotettu uusiutuvilla energianlähteillä,
tavallisia esimerkkejä ovat aurinkoenergia ja pientuulivoima.
Pienessä mittakaavassa hajautetusti kulutuspisteessä tuotetun
sähkön kilpailukykyä parantaa sähkön
siirron ja siihen liittyvän kustannuksen puuttuminen, mikä tekee
siitä edullista tavallisille kuluttajille. Käytettävä energianlähde ei
yleensä kuitenkaan kata koko kiinteistön energiantarvetta,
joten osaksi sähkö otetaan tavalliseen tapaan
verkosta. Toisina aikoina talo on kuitenkin yliomavarainen sähkön
suhteen, jolloin luontevaa on, että ylijäämäsähkö syötetään verkkoon.
Sähköverkon haltijan on velvollisuus ottaa tuotanto
verkkoonsa, mutta nykyisin siitä ei tarvitse maksaa käypää korvausta.
Tilanne voi siis olla pahimmillaan se, että talo tuottaa
enemmän sähköä verkkoon kuin
sieltä ottaa, mutta joutuu silti maksamaan verkosta ottamansa
sähkön. Tämä epätasapaino
on paitsi terveen järjen ja oikeustajun vastaista myös
tehokkaasti kehitystä jarruttavaa.
Pientuotannosta on myös sähköjärjestelmälle ulkoishyötyjä,
joita on vaikea hinnoitella, mutta jotka pitäisi ottaa
päätöksenteossa huomioon. Tuotannon hajautuminen
verkkoon vähentää suurten sähköhäiriöiden
vaaraa. Yhdysvalloissa on arvioitu, että maan koillisosassa
vuonna 2003 ollut suuri sähkökatkos olisi ollut
huomattavasti epätodennäköisempi, jos
alueella olisi ollut hajautetusti muutama sata megawattia pientuotantoa.
Myös sähkön siirtohäviöiden
määrä pienenee, kun jakeluverkossa lähellä kulutuspistettä on
tuotantoa.
Olisi perusteltua lisätä pienimuotoisesti
tuotetun energian osuutta sähköjärjestelmässämme.
Erityisesti aurinkoenergian odotetaan olevan kannattavimmillaan
integroituna rakennusten rakenteisiin, kuten julkisivuihin tai ikkunoihin.
Pienten tuuligeneraattorien mahdollisuudet kiinteistöjen
katoilla ovat merkittävät. Maatilamittakaavaiset
bioenergialla lämpöä ja sähköä tuottavat
yksiköt ovat myös mahdollisia. Tuekseen nämä tarvitsevat
kuitenkin lakimuutosta, joka lopettaa nykyisen perusteettomasti
pientuotantoa syrjivän käytännön.
Ilmastonmuutosnäkökulmasta tarvitsemme myös
pienistä yksiköistä saatavaa uusiutuvaa
energiaa perinteisen, suuriin yksiköihin perustuvan energiantuotannon rinnalle.
Mekanismin on syytä olla yksinkertainen, jotta vältytään
sähköyhtiöiden ja kuluttajien väliseltä neuvottelubyrokratialta,
kirjavilta käytännöiltä ja oikeusriidoilta.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että edukunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
sähkömarkkinalain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään 17 päivänä maaliskuuta
1995 annetun sähkömarkkinalain (386/1995)
10 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi
laeissa 444/2003 ja 1172/2004,
uusi 3 momentti sekä lakiin uusi 21 a § seuraavasti:
10 §
Siirtovelvollisuus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Verkonhaltijan on järjestettävä mittaaminen siten,
että kulutuspisteessä olevan sähköntuotannon
siirtäminen verkkoon on mahdollista mitata.
21 a §
Nettomittausperiaate
Tariffin hinnoitteluperusteena käytettävän ajanjakson
ylitse lasketaan vain nettomääräisesti
siirtyvän sähkön määrä.
Kuluttajalle mittauspisteen yli nettomääräisesti
myyty sähkö veloitetaan vähittäismyyjän
tariffin mukaisesti. Kuluttajan pientuotannosta syntyvä mittauspisteen yli
nettomääräisesti verkkoon siirtyvä sähkö on vähittäismyyjän
ostettava 80 %:lla vastaavasta myyntitariffin mukaisesta
hinnasta.
_______________
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
2011.
_______________
Helsingissä 17 päivänä marraskuuta
2009
- Johanna Karimäki /vihr
- Outi Alanko-Kahiluoto /vihr
- Veijo Puhjo /vas
- Pekka Vilkuna /kesk
- Erkki Pulliainen /vihr
- Esko Kiviranta /kesk
- Katja Taimela /sd
- Esa Lahtela /sd
- Mats Nylund /r
- Klaus Pentti /kesk
- Merja Kyllönen /vas
- Markus Mustajärvi /vas
- Arja Karhuvaara /kok
- Pauliina Viitamies /sd
- Heli Järvinen /vihr
- Timo Juurikkala /vihr
- Pentti Oinonen /ps
- Anne Kalmari /kesk
- Oiva Kaltiokumpu /kesk
- Janina Andersson /vihr
- Jyrki Kasvi /vihr
- Kari Uotila /vas
- Merja Kuusisto /sd
- Paula Sihto /kesk
- Pirkko Ruohonen-Lerner /ps
- Raimo Piirainen /sd
- Antti Vuolanne /sd
- Krista Kiuru /sd
- Elsi Katainen /kesk