Kansalaisten oikeustajua on koetellut oikeusministeri Braxin esityksestä noin vuosi sitten lievennetty rikoslain kohta, jonka mukaan uhkasakkoja ja poliisin kirjoittamia sakkoja ei enää voida muuntaa vankeudeksi. Tavoitteena lainmuutoksella oli vähentää sakkovankien määrää. Yhdeksi tärkeimmäksi perusteluksi esitettiin tuolloin, että sakon muuntorangaistusta suorittavat ovat pääosin päihdeongelmaisia ja vakavasti syrjäytyneitä ihmisiä, joista ei ole sakkojen maksajiksi.

Perustelut sakon muuntorangaistuksesta luopumiselle olivat monen suomalaisen oikeustajun vastaisia. Useimmillehan on jo pienestä pitäen opetettu, että rikoksesta joutuu vastuuseen ja siitä seuraa rangaistus. Poliisin tehtävänä on ollut ottaa rikollisia kiinni ja saattaa heidät teoistaan vastuuseen. On ollut täysin luonnollista, että maksamattomista sakoista viime kädessä tuomittaisiin vankeuteen. Muuntorangaistuksesta luopumisen jälkeen tilanne on kuitenkin se, että varattomat henkilöt voivat näpistellä, ajaa ajokortitta ja tehdä muita vähäisiä rikoksia ilman mitään tosiasiallisia seuraamuksia.

Lainmuutos näkyy näpistysrikollisuuden voimakkaana kasvuna. On uutisoitu siitä, kuinka Helsingissä myymälävarkaudet ovat lisääntyneet rajusti. Tämä myymälävarkauksien kasvu on pakottanut kauppoja lisäämään vartiointia. Lehden mukaan helsinkiläiset kaupat joutuvat käyttämään vartiointiin huomattavia rahasummia. Sama tilanne on muuallakin Suomessa.

Varkausrikosten mutta myös huumeiden käytön on todettu lisääntyneen Helsingin alueella. Tilanne on pahentunut erityisesti kesästä 2009 alkaen, jolloin Kampin alueella avattiin asunnottomille tarkoitettu palvelukeskus. Esimerkkinä on mainittu kyseisen palvelukeskuksen lähellä sijaitseva elintarvikekauppa, joka oli tunnettu vähäisestä varkausrikosten määrästä, mutta joka nyt on noussut näpistysrikosten määrässä Suomen kolmanneksi.

Kaupan liitto on ottanut kantaa myymälävarkauksien kasvuun. Sen mukaan poliisille ilmoitettujen myymälävarkauksien määrä kasvoi tammi—syyskuussa yli kymmenen prosenttia. Liiton mukaan keskeinen syy on ollut se, että sakon muuntorangaistuksen poisto on saanut varsinkin taparikolliset suhtautumaan välinpitämättömästi kiinnijäämisen seurauksiin. Liitto perääkin viranomaisilta pikaisia toimia rangaistuskäytännön tiukentamiseksi. Myös ulkomaalaisten ammattilaisrikollisryhmien tekemien varkauksien määrä on kaupan mielestä huolestuttavassa kasvussa. Tämän ovat huomanneet käytännössä myös lukuisat alan yrittäjät.

Kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta ei ole oikein, että toinen saa rikoksestaan sakkorangaistuksen, joka pannaan myös täytäntöön, mutta toiselle määrättävä samanlainen rangaistus jää vain nimelliseksi. Sakon muuntorangaistuksesta säädetty laki tulisikin kumota, jotta lainsäädäntö vastaisi suomalaisten oikeustajua ja antaisi myös selkeän viestin siitä, että tehdystä rikoksesta seuraa aina rangaistus.