Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
LA 136/2001 vp - Klaus Hellberg /sd
Tarkistettu versio 2.0
Suomessa otettiin käyttöön vuonna 1972 lähdeverojärjestelmä. Järjestelmän käyttöönoton yhteydessä Suomesta ulkomaille maksettavien eläke- ja palkkatulojen lähdeverokannaksi tuli 30 prosenttia. Vuoden 1972 laki korvattiin vuonna 1978 uudella lailla, ja samalla verokanta nousi 35 prosenttiin. Ennen vuotta 1972 ulkomailla asuvia ja Suomesta tuloa saavia verotettiin samalla tavalla kuin Suomessa asuvia. Ulkomaille maksettavien eläke- ja palkkatulojen lähdeveroprosentti on tällä hetkellä 35.
Euroopan komissio on kantelun perusteella antanut huomautuksen Suomelle ulkomailla asuvien yksityishenkilöiden korkeasta verotuksesta. Komissio katsoo, että Suomessa asuvan ja vastaavaa tuloa saavan yksityishenkilön verotus muodostuu progressiivisesta valtionverosta ja 15—20 prosentin suuruisesta kunnallisverosta. Samasta ansiotulosta maksetaan ulkomailla 35 prosentin lähdevero, johon ei komission mielestä sisälly kunnallisveroa. Näiden periaatteiden pohjalta komissio katsoo, että verojärjestelmä kohtelee kaltoin erityisesti ulkomailla asuvia pienituloisia Suomen kansalaisia, joiden verotus on usein kireämpää kuin Suomessa asuvan ja vastaavan suuruista tuloa saavan henkilön. Tällaisella eriarvoisuudella on komission mielestä selvät vaikutukset työntekijöiden ja ihmisten vapaaseen liikkumiseen. Pienempien eläketulojen korkeampi verotus ei houkuttele eläkkeensaajia muuttamaan ulkomaille, vaikka se esimerkiksi terveydellisistä syistä olisi perusteltua.
Laskelmien perusteella 100 000 markkaa vuodessa tai sen alle eläke- tai palkkatuloa saava yksityishenkilö joutuu maksamaan korkeampaa veroa kuin Suomessa asuva henkilö. Tätä hyvätuloisemmat henkilöt maksavat vastaavasti hieman vähemmän veroa. Keskimääräiset eläkkeet ovat Suomessa selkeästi keskimääräisiä ansiotuloja pienempiä ja näin ollen niistä maksettu 35 prosentin lähdevero tuntuu todella kovalta. Vertailun vuoksi mainittakoon, että keskimääräisen Suomessa maksetun eläkkeen kokonaisveroaste on reilut 16 prosenttia. Koska ulkomailla asuviin ei voida soveltaa hallinnollisesti samaa verotusmenettelyä kuin Suomessa asuviin, jää ainoaksi ratkaisuksi lähdeveron laskeminen lähemmäksi muiden maiden tasoa. Kansainvälisten vertailujen perusteella ulkomailla asuvan suomalaisen yksityishenkilön eläke- ja ansiotulojen lähdevero pitää laskea 25 prosenttiin.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta 11 päivänä elokuuta 1978 annetun lain (627/1978) 7 §, sellaisena kuin se on laissa 1225/1999, seuraavasti:
Lähdevero on 29 prosenttia osingosta, korosta, rojaltista ja yhtiöveron hyvityksestä. Lähdevero on 25 prosenttia palkasta, eläkkeestä, henkilöstörahaston rahasto-osuudesta ja ylijäämästä sekä muusta ennakonpidätyksen alaisesta suorituksesta. Lähdevero on 19 prosenttia puun myyntitulosta ja 15 prosenttia 3 §:n 1 momentissa tarkoitetusta taiteilijan tai urheilijan toimintaan perustuvasta korvauksesta. Lähdevero tilitetään kokonaisuudessaan valtiolle.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta .
Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2001