Pääkaupunkiseudun ja Etelä-Suomen kasvukeskuksissa sijaitsevien asuntojen hinnat ovat jatkuvasti nousseet. Kehityksellä on kansantalouden kannalta monia kielteisiä vaikutuksia. Hintojen nousu on merkittävä inflaatiotekijä, ja tonttipula rajoittaa niin asuntorakentamista kuin työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamistakin. Asuntojen hinnat ovat liian korkeat suurelle osalle ihmisiä. Asumiskustannukset pakottavat perheitä asumaan kauempana työpaikoista, ja yhdyskuntarakenne hajoaa. Tämä tarkoittaa, että työssäkäyntimatkat, työssäkäynnin kustannukset ja kielteiset ilmastovaikutukset kasvavat.

Tonttipula ei johdu vain siitä, ettei rakentamiseen kelpaavia tontteja olisi, vaan myös siitä, että tontin pitäminen rakentamattomana on erittäin kannattavaa. Odotukset hinnannousun jatkumisesta ovat edelleen suuret. Juuri tähän voidaan puuttua korotetulla rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöverolla. Korotettu kiinteistövero kannustaa maanomistajia tonttimaan myyntiin niissä kunnissa, joissa korotettua veroa sovelletaan. Viime vuonna säädetyn kiinteistöverolain muutoksen jälkeen korotetusta kiinteistöverosta tuli pakollinen niissä kasvukeskuksissa, joissa tonttipula on suurin.

Kiinteistöverolaki mahdollistaa rakentamattomalle rakennuspaikalle kolmen prosentin kiinteistöveron. Kasvukeskuksissa rakentamattoman rakennuspaikan korotetun veron täytyy olla vähintään yhtä prosenttiyksikköä yleistä kiinteistöveroa korkeampi, mutta se ei saa ylittää kolmea prosenttiyksikköä. Vihreän eduskuntaryhmän mielestä veron täytyy olla huomattavasti korkeampi, jotta se todella vaikuttaisi tarkoitetulla tavalla. Esitämme, että kasvukeskusten rakentamattoman rakennuspaikan korotetun veron minimitasoksi säädetään kolme prosenttiyksikköä.