Lakialoitteessa ehdotetaan muutettavaksi autoverolain
6 §:n 1 momenttia. Lakimuutoksen tarkoituksena
on edistää erityisesti sellaisten ajoneuvojen
käyttöön ottamista, jotka perinteisten polttoaineiden
ohella pystyvät käyttämään
myös biopolttoaineita.
Kasvihuonekaasujen aiheuttama ilmaston muutos on yksi vakavimmista
globaaleista ympäristöuhista. Suomi on useimpien
länsimaiden tavoin sitoutunut päästöjen
vähentämiseen Kioton sopimuksessa. Valitettavasti
Suomi on kuitenkin jäänyt Kioto-tavoitteestaan.
Viimeisimmät tilastotiedot ovat vuodelta 2003, jolloin
tavoitetaso ylittyi peräti 20 prosentilla. Ilmastonmuutoksen
aiheuttaman uhan torjumiseksi tarvitaan tulevaisuudessa vielä paljon
tehokkaampia toimia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.
Merkittävä päästöjä tuottava
sektori on liikenne. Liikenteen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä vuonna
2003 oli noin 16 prosenttia ja hiilidioksidipäästöistä 18
prosenttia. Tieliikenteen osuus koko liikenteen hiilidioksidipäästöistä oli
vuonna 2002, jolta on saatavissa viimeisimmät valmiit laskelmat,
70 prosenttia ja henkilöautojen osuus siitä noin
59 prosenttia. Liikenteen kokonaispäästöt
kasvavat, vaikka autojen ominaispäästöt
ovat pienentyneet. Kasvuun ovat syynä henkilöautojen
määrän lisääntyminen,
autojen koon suureneminen ja yhteiskunnan autoistuminen. LIPASTO-laskentajärjestelmän
ennusteen mukaan liikenteen hiilidioksidipäästöt
ovat nykykehityksellä vuonna 2020 noin 9 prosenttia suuremmat
kuin vuonna 1990.
Vaikka ensisijaisia keinoja liikenteen päästöjen
pienentämiseksi ovatkin joukkoliikenteen kehittäminen
ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu autottomuutta suosivaksi, valtiovallan
tulee myös edistää fossiilisille polttoaineille
vaihtoehtoisen teknologian yleistymistä liikenteessä. Suomessa
olisi erityisen hyvät mahdollisuudet lisätä biopohjaisten
polttoaineiden käyttämistä liikenteessä,
koska maastamme löytyy EU-maista eniten biomassaresursseja
asukasta kohden.
Biopolttoaineiden osuuden kasvattamista edellyttää esimerkiksi
liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien polttoaineiden
käytön edistämistä koskeva EU-direktiivi.
Direktiivin mukaan vaihtoehtoisten polttoaineiden osuuden olisi
oltava vähintään 2 prosenttia vuoden 2005
loppuun mennessä ja 5,75 prosenttia vuoden 2010 loppuun
mennessä. Todellisuudessa vaihtoehtoisten polttoaineiden
osuus tulee Suomessa jäämään
tämän vuoden loppuun mennessä alle 0,1
prosentin.
Tavoitetta kasvattaa biopolttoaineiden osuutta liikenteessä puoltavat
kasvihuonekaasupäästöjen vähenemisen
ohella myös muiden päästöjen
pieneneminen, työllisyyden lisääntyminen, uuden
yritystoiminnan sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan edellytysten
paraneminen. Viimeaikaisten raakaöljyn rajujen hintavaihteluiden valossa
mahdollisuus pienentää kotimaisilla biopolttoaineilla
riippuvuutta tuontipolttoaineista on merkittävä etu.
Lisäksi Suomen on syytä varautua mahdollisesti
piankin koittavaan öljynporaushuippuun, jonka jälkeen öljyn
hinta lähtee pysyvästi nousuun.
Taloudellisesti ja teknisesti toimiva keino edistää biopolttoaineiden
liikennekäyttöä ovat FFV-tekniikaa (flexible
fuel vehicle) tai Bi-Fuel (kaksoispolttoainejärjestelmä)
-tekniikkaa tai niitä molempia yhdistävät
autot.
FFV-autoissa on tavanomainen polttoainejärjestelmä,
ja ne pystyvät käyttämään
myös normaalia bensiiniä tai dieseliä.
Eroina pelkästään bensiinillä tai
dieselillä käyviin autoihin ovat paremmat materiaalit
polttoainetankissa, tiivisteissä ja letkuissa. FFV-autojen
valmistus maksaa 0—200 euroa enemmän kuin tavanomaisten bensiini-
tai dieselmallien. FFV-malleja valmistavat useat autotehtaat. Sarjavalmisteiset
FFV-bensiiniajoneuvot ovat olleet markkinoilla jo yli 20 vuotta.
Ruotsissa niitä oli vuoden 2004 lopussa käytössä yli
13 000 kappaletta. FFV-dieselajoneuvoja ei ole
erikseen markkinoilla olevissa mallimerkinnöissä eroteltu,
mutta käytännössä kaikki dieselautot
pystyvät hyödyntämään
vähintään 20 prosenttia biodieseliä ja
monet 100- prosenttista biodieseliä. Erot johtuvat samoista syistä kuin
FFV-bensiiniautoissa, eli materiaalivalinnoista polttoainetankissa,
tiivisteissä ja letkuissa.
Sarjavalmisteiset Bi-Fuel-ajoneuvot ovat olleet markkinoilla
10 vuotta. Ruotsissa Bi-Fuel- ajoneuvoja oli vuoden 2004 lopussa
käytössä 4 500, kun taas Suomessa
niitä oli liikenteessä yksi. Suurin osa uusista
Bi-Fuel-ajoneuvoista on suunniteltu käyttämään
bensiiniä ja metaania, joista metaani voi olla biokaasu-
tai maakaasuperäistä. Bi-Fuel-auton bensiinijärjestelmä voidaan
tehdä myös 85-prosenttiselle etanolille tai metanolille
sopivaksi.
Lakiehdotuksessa verohelpotusta esitetään FFV-autoille,
jotka pystyvät käyttämään
bensiiniä tai sekoitusta, jossa on 15 prosenttia bensiiniä ja
85 prosenttia etanolia tai metanolia tai näiden seosta.
FFV-dieselautojen on pystyttävä käyttämään
100-prosenttista biodieseliä, mineraalidieseliä tai
mitä tahansa näiden seosta. FFV-auton verohelpotus
bensiiniautoon nähden on 1 000 euroa. Verohelpotuksen
saadakseen Bi-Fuel-autojen on pystyttävä käyttämään
sekä bensiiniä että kaasumaista polttoainetta:
joko metaania, vetyä tai niiden seosta. Lakiehdotuksessa
verohelpotuksen saa myös pelkällä biopolttoaineella,
maakaasulla tai sähköllä toimiva auto sekä hybridiauto.
Muiden vaihtoehtoisia polttoaineita ja voimanlähteitä käyttämään
pystyvien kuin FFV-autojen verohelpotus on bensiiniautoon nähden
3 000 euroa.
Lakiesityksen mukaisella muutoksella lainsäädännössä kannustettaisiin
kuluttajia hankkimaan biopolttoaineilla käyviä ajoneuvoja,
joita he pystyvät käyttämään
tavanomaisilla polttoaineilla niin kauan, kunnes maahamme on saatu kattava
biopolttoaineiden jakelu. Valmiin polttoaineen ostajakunnan olemassaolo
tekisi polttoaineen jakelijoille houkuttelevammaksi investoida biopolttoaineiden
jakelujärjestelmän kehittämiseen. Jakelujärjestelmän
kehittäminen edellyttää polttoainejoustavan
ajoneuvokannan kasvun ohella tarkistuksia muualla lainsäädännössä,
erityisesti polttoaineverotuksen osalta.