PERUSTELUT

Monien tutkimusten mukaan lapsiperheet ovat jääneet jälkeen muusta väestöstä toimeentulokehityksessä. Uusimman perhebarometrin mukaan perheen taloudellinen epävarmuus ja lisääntyneet pätkätyöt vaikuttavat lasten hankinnan siirtämiseen myöhempään ajankohtaan ja päätökseen tehdä useampia lapsia. Nykyinen suomalainen perhepolitiikka ei riittävästi kannusta lasten hankkimiseen.

Lapsilisien merkitys on erittäin suuri erityisesti pienituloisissa ja monilapsisissa perheissä. Lapsilisiä leikattiin vuonna 1995 700 miljoonalla markalla. Päätös merkitsi 35 markan leikkausta yksilapsisessa perheessä, 98 markan leikkausta kaksilapsisessa, 229 markan leikkausta kolmilapsisessa ja 358 markan leikkausta nelilapsisessa perheessä kuukaudessa.

Tehdyn leikkauksen jälkeen lapsilisiin ei ole tehty edes kustannusten nousua korvaavaa indeksitarkistusta, saati että lapsilisiä olisi kohotettu tuottavuuden nousua vastaavalla tavalla. Lapsilisien reaaliarvo onkin pudonnut yli 10 prosenttia vuodesta 1994. Lapsilisien heikennykset ovat omalta osaltaan vaikuttaneet siihen, että lasten köyhyys on lisääntynyt.

Vuoden 2003 talousarviosta uhkaa muodostua jo kahdeksas peräkkäinen, jossa lapsilisiin ei tehdä edes kustannusten nousua korvaavaa indeksitarkistusta saat, että lapsilisiä olisi korotettu tuottavuuden nousua vastaavalla tavalla. Silmiinpistävää on, että juuri lapsiperheiden tuen ostovoimaa on leikattu vuodesta toiseen, kun samalla tarve lapsiperheiden ja niiden kasvatusvastuun tukemiseen on laajasti tiedetty.

Lakialoitteessa esitetään, että indeksikorotuksia alettaisiin maksaa lapsilisiin 1.7.2003 alkaen. Aloitteen kustannukset ovat noin 10 milj. euroa. Kun lasten lukumäärä vähenee, tämä merkitsee sitä, että lapsilisiin varattu määräraha säilytettäisiin vuoden 2002 tasossa.