Suomen tulevaisuus rakentuu korkeatasoisen ja kattavan koulutuksen sekä osaamisen varaan. Koulutukseen investointi on aina varma sijoitus. Osaamista syntyy parhaiten ammattitaitoisten ja korkeasti koulutettujen opettajien avulla. Suomen menestyminen esim. Pisa-selvityksessä on suurelta osalta korkeatasoisen ja yliopistossa suoritetun opettajankoulutuksen ansiota.

Yhteiskunnan muutokset ja uudistukset koulutuksen kentässä tapahtuvat nopealla aikavälillä. Tämän seurauksena opettajiin kohdistuvat uudet vaatimukset lisääntyvät kaiken aikaa. Maahanmuutto lisääntyy, ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä kasvaa yhteiskunnallisten ongelmien lisääntyessä. Opettajat tarvitsevat tietoja ja taitoja havaita oppilaiden yksilölliset tarpeet.

Opettajien odotetaan avautuvan yhä lisääntyvässä määrin ympäröivään yhteiskuntaan. Opettajilta edellytetään aikaisempaa enemmän kykyä tehdä yhteistyötä toisten opettajien ja muiden koulussa toimivien aikuisten kanssa. Tämä vaatii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.

Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa, opettajakunta on ikääntynyttä. Näin ollen opettajien peruskoulutuksesta on kulunut paljon aikaa. Ammattitaidon ylläpitämiseen tulee kiinnittää huomiota, samoin ikääntyvän opettajan jaksamiseen työssään.

Monien kuntien taloustilanne on ajautunut kriisiin, jonka seurauksena kunnat ovat joutuneet leikkaamaan peruspalveluistaan. Opettajien täydennyskoulutus on monesti ensimmäinen asia, josta leikataan. Opettajilla tulisi kuitenkin olla tasapuoliset mahdollisuudet pitää tietojaan ja taitojaan ajan tasalla. Opettajat eivät saa myöskään joutua eriarvoiseen asemaan riippuen koulutuksen järjestäjän varallisuudesta tai hyvästä tahdosta.

Täydennyskoulutuksesta tehdyt selvitykset osoittavat, että erityisesti yleissivistävän koulun opettajat osallistuvat täydennyskoulutukseen hyvin vähän. Vaikka opettajalle tarjottaisiinkin mahdollisuus täydennyskoulutukseen, koulutuksen järjestäjä ei palkkaa sijaista koulutuksen ajaksi.

Koulutuksen järjestäjälle tulee säätää lain tasoinen velvoite vakinaisten opettajien ja rehtoreiden täydennyskoulutuksen järjestämiseen. Perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja ammattikorkeakoululain henkilöstöpykälään tulee lisätä työnantajalle velvollisuus järjestää esimerkiksi yli viisi vuotta vakinaisessa virka- tai työsuhteessa toimineelle opettajalle ja rehtorille mahdollisuus joka kolmas vuosi viikon kestävään täydennyskoulutusjaksoon. Koulutuksen tulee tapahtua työajalla ja täysin palkkaeduin.

Täydennyskoulutuksen kustannukset tulee ottaa huomioon koulutuksen rahoitusta säätelevässä lainsäädännössä ja valtion budjetissa. Valtion budjetissa tulee varata määräraha myös yliopistojen opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen.