PERUSTELUT

Yhä useampi suomalainen kannattaa tupakoimattomuuden edistämistä ja työtä savuttoman ympäristön puolesta. Eri toimenpiteillä ja lainsäädännöllä on tuettu tupakoinnista aiheutuvien terveyshaittojen vähentämistä. Voimassa oleva tupakkalaki kieltää tupakoinnin asunto-osakeyhtiön tai muun asuinyhteisön asuinkiinteistöjen yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa. Lisäksi asunto-osakeyhtiö voi kieltää tupakoinnin hallitsemallaan yhteisellä ulkoalueella, kuten rakennuksen ilmanottoaukkojen läheisyydessä, lasten leikkialueella ja yhteisillä parvekkeilla. Ongelmaksi on kuitenkin jäänyt asuntojen parveketupakointi, jota laki ei koske.

Terveydensuojelulain (763/1994) mukaan asunnon olosuhteiden on oltava sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa oleskeleville terveyshaittaa. Parveketupakoinnin seurauksena huoneistoihin tuleva savu heikentää asumisviihtyisyyttä ja saattaa aiheuttaa terveyshaittoja. Asunto-osakeyhtiö voi ryhtyä toimenpiteisiin poikkeuksellisen runsaan tupakoinnin aiheuttaessa kohtuutonta haittaa asukkaalle. Terveydensuojelulain mukaan kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa ryhtymään toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi, mikäli asunnossa aiheutuu terveyshaittaa esimerkiksi savun vuoksi. Nykyinen tupakkalaki ja terveydensuojelulaki eivät ole osoittautuneet riittäviksi keinoiksi vähentää parveketupakointia ja siitä aiheutuvia terveysriskejä. Korkein hallinto-oikeus (KHO) kumosi kaksi Helsingin ympäristölautakunnan päätöstä kieltää parveketupakointi, josta oli todettu aiheutuvan haittaa. Jokaisella kansalaisella tulisi kuitenkin olla oikeus savuttomaan asuinympäristöön.