Lakialoite on rinnakkaisaloite Kataisen hallituksen
esitykselle HE 90/2011 vp, jossa esitetään työttömyysturvan
peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korottamista
100 eurolla kuukaudessa vuoden 2012 alusta.
Lakialoitteessa ehdotetaan lisäksi työmarkkinatuen
tarveharkinnan poistamista hakijan puolison tulojen osalta sekä luopumista
osittaisesta työmarkkinatuesta. Kun työnhakija
asuu vanhempiensa taloudessa eikä ole täyttänyt
työssäoloehtoa, henkilö saa osittaista
työmarkkinatukea, jonka suuruus on 50 % työmarkkinatuen määrästä.
Tavoitteena on yksilöllinen perusturva pitkäaikaistyöttömille
ja työelämään pyrkiville
Aloitteen tavoitteena on turvata yksilöllinen peruspäiväraha
pitkäaikaistyöttömille ja niille, jotka
pyrkivät työelämään.
Peruspäivärahaa ja ansiosidonnaista päivärahaa
saavien kohdalla puolison tulot eivät vaikuta työttömän
etuuksiin. Hallitus on omassa esityksessään jättänyt
työmarkkinatuella elävät eriarvoiseen
asemaan.
Lapsettomalla työnhakijalla työmarkkinatuki alkaa
pienentyä, jos puolison tulot ovat yli 1 704 euroa/kk.
Tarveharkinnan takia työmarkkinatukea ei makseta lainkaan,
jos puolison kuukausitulot ylittävät 2 786
euroa/kk. Tulorajat ovat alhaiset, ja ne muodostavat tuloloukun,
joka pitää työmarkkinatuella elävän
perheen köyhyydessä. Tarveharkinnalla on myös
kannustinvaikutuksia, ja se ajaa puolisot toisiaan vastaan, koska puolison
tulojen noustessa laskee työmarkkinatuella olevan päiväraha.
Vuonna 2010 puolison tulot pienensivät työmarkkinatukea
15 689 henkilön kohdalla, ja osittaista työmarkkinatukea
sai vanhempiensa taloudessa asumisen ja näiden tulojen
huomioon ottamisen takia 18 697 henkilöä.
Kokonaan tuki leikkaantui pois 4 631 henkilöltä,
jotka olivat hakeneet työmarkkinatukea mutta eivät
sitä saaneet puolison liian suuriksi määriteltyjen
tulojen takia.
Tarveharkinta lisää sukupuolten eriarvoisuutta
Tarveharkinta kohdistuu useimmiten työttömiin naisiin.
Vuonna 2010 Kelan antamista 4 631 ns. nollaratkaisusta,
jolla tuki leikkautuu kokonaan pois, 3 721 päätöstä koski
naisten työmarkkinatukea ja 910 miesten.
Työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen puolison
sekä samassa taloudessa asuvien vanhempien tulojen osalta
mahdollistaa työttömyysturvajärjestelmän
yksinkertaistamisen ja vähentää sekä viranomaisten
että asiakkaiden hallinnollista taakkaa. Keskustan eduskuntaryhmä pitää työmarkkinatuen
saajien eriarvoista kohtelua epäoikeudenmukaisena.
Suurinta ansiopäivärahaa saava hyötyy
peruspäivärahan korotuksesta eniten
Ansiopäiväraha muodostuu perusosasta ja ansio-osasta.
Perusosa on määrältään
peruspäivärahan suuruinen. Peruspäivärahan
korottaminen johtaa siten myös ansiopäivärahojen
tason nousemiseen. Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan
ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin
105-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan
ylittävältä päiväpalkan
osalta 20 prosenttia. Perusosan korotuksen johdosta kyseinen peruspäivärahan
määrään sidottu taitekohta nousisi
2 702,70 eurosta 3 295,95 euroon. Ehdotettu peruspäivärahan
korotus nostaisi taitteen alapuolella olevia ansiopäivärahoja
3,11 euroa päivässä. Uuden taitekohdan
yläpuolella olevat ansiopäivärahat nousisivat
10,00 euroa päivässä. Aikuiskoulutustuki
on määrältään työttömyyspäivärahan
suuruinen, joten aikuiskoulutustuki nousisi työttömyyspäivärahaa
vastaavasti.
Keskustan eduskuntaryhmä pitää epäoikeudenmukaisena
sitä, että kun työttömyysturvan peruspäivärahaa
ja työmarkkinatukea korotetaan, suurin korotus tulee suurimpiin
ansiopäivärahoihin.
Työttömyysturvan päivärahat
ja työmarkkinatuki on sidottu indeksiin. Hallituksen esitykseen HE
90/2011 vp sisältyvässä laissa
ja tässä rinnakkaislakialoitteessa perusosan määrä olisi edelleen
vuoden 2001 indeksitasossa 26,08 euroa. Vuoden 2012 indeksitasossa
työttömyysturvan peruspäivärahan
ja työmarkkinatuen päivärahan suuruudeksi
tulee 31,36 euroa eli 674,24 euroa/kk.
Lakialoitteen taloudelliset vaikutukset ovat työmarkkinatuen
puolison ja vanhempien tuloihin liittyvän harkinnanvaraisuudesta
luopumisen johdosta 45 miljoonaa euroa suuremmat kuin hallituksen
esityksessä HE 90/2011 vp.