PERUSTELUT
Energiajuomilla tarkoitetaan kofeiinipitoisia virvoitusjuomia,
joita markkinoidaan erityisesti kestävyyden ja suorituskyvyn
parantamiseen. Nimestään huolimatta ne eivät
sisällä sen enempää energiaa
eli sokeria kuin muutkaan tavalliset virvoitusjuomat, vaan oletetaan,
että "energiaa" eli jaksamista antavat juomien
piristävät yhdisteet, kuten kofeiini, guarana,
tauriini tai glukuronolaktoni. Näiden lisäksi
juomia on usein täydennetty vaihtelevalla määrällä B-ryhmän
vitamiineja (mm. B12- ja B6-vitamiinia), inositolia tai koliinia.
Piristävistä aineista vain kofeiinille on asetettu
saantirajoituksia ja määräyksiä varoitusmerkinnöistä.
Muille aineille ei ole saantisuosituksia tai -rajoituksia. Koostumukseltaan
markkinoilla olevat energiajuomat ovat hyvin samankaltaisia.
Tutkimusten mukaan erityisesti energiajuomien sisältämällä kofeiinilla
on haitallisia vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Kofeiinia saa kahvikupillisesta
(0,2 l) noin 100 mg, tölkillisestä energiajuomaa
(0,33 l) noin 105 mg ja pullollisesta kolajuomaa (0,5 l) noin 65
mg. Elintarvikevirasto Eviran mukaan myrkyllinen annos kofeiinia
on useimmille henkilöille noin 20 mg painokiloa kohti.
Tämä tarkoittaa, että 50 kg painava nuori
saa myrkyllisen annoksen kofeiinia, jos hän juo noin 10
tölkillistä energiajuomaa.
Uudessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa elintarviketietojen
antamisesta kuluttajalle (EU) N:o 1169/2011 täsmennetään runsaasti
kofeiinia sisältävien elintarvikkeiden merkintävaatimuksia.
Yli 150 mg/l kofeiinia sisältävissä juomissa
on oltava samassa näkökentässä juoman
nimen kanssa maininta "Korkea kofeiinipitoisuus. Ei suositella lapsille
eikä raskaana oleville tai imettäville". Muissa
elintarvikkeissa, joihin on lisätty kofeiinia, on oltava merkintä "Lisätty
kofeiinia. Ei suositella lapsille eikä raskaana oleville".
Evira osallistui hankkeeseen, jossa arvioitiin Pohjoismaiden
lasten ja nuorten kofeiinialtistusta (Risk assessment of caffeine
among children and adolescents in the Nordic countries 2008). Riskinarvioinnissa
tunnistettiin jo pienillä kofeiinimäärillä haitallisia
vaikutuksia, kuten kofeiininsietokyvyn lisääntymistä,
vieroitusoireita, ahdistuneisuutta ja jännittyneisyyttä.
Kofeiini voi aiheuttaa lapsilla myös unihäiriöitä.
Kofeiini vaikuttaa keskushermoston toimintaa kiihdyttävästi
ja siten vaikeuttaa nukahtamista, heikentää unen
laatua ja lyhentää yöunia.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan raportissa (2008) todetaan,
että energiajuomia ei suositella lapsille niiden kofeiinipitoisuuden
vuoksi, koska jo pienikin kofeiinimäärä voi
aiheuttaa lapselle kiihtyneisyyttä, ärtyneisyyttä,
jännittyneisyyttä ja levottomuutta. Saman toteaa
myös EU:n elintarvikealan tiedekomitea SCF (Scientific
Committee on Food) lausunnossaan energiajuomien ja niiden piristävien
ainesosien turvallisuudesta vuosilta 1999 ja 2003.
Julkaistujen tutkimusten perusteella 50 kg painavalla nuorella
päivittäinen noin 15 mg:n annos kofeiinia ei yleensä aiheuta
haittavaikutuksia, mutta jo yli 50 mg:n annoksilla kofeiininsietokyky
voi lisääntyä. Sietokyvyn kasvu on merkki
kofeiiniriippuvuudesta, joka kehittyy säännöllisessä käytössä.
Ahdistuneisuutta ja jännittyneisyyttä havaitaan
yli 125 mg:n päivittäisillä annoksilla.
Kevyemmillä henkilöillä haittavaikutuksia
esiintyy pienemmillä kofeiinimäärillä.
Alttiudessa kofeiinin haittavaikutuksille näyttäisi
myös olevan yksilökohtaisia eroja.
Energiajuomien muiden ainesosien, joilla uskotaan olevan piristävä vaikutus,
vaikutuksista ei ole helposti saatavilla olevaa luotettavaa tutkimustietoa.
Esimerkiksi tauriinin vaikutuksista on puutteellista tietoa. Energiajuomien
piristävien ainesosien yhdistelmien osalta tutkimustieto
on vielä rajallisempaa.
Missään EU-jäsenvaltiossa ei suoranaisesti ole
kielletty energiajuomien myyntiä tai asetettu myynnille
ikärajoja, mutta monessa maassa on suhtauduttu pidättyväisesti
energiajuomien käyttöön ja markkinointiin.
Tanskassa vitamiineja ja kivennäisaineita sekä eräitä muita
aineita sisältävien energiajuomien markkinoille saattaminen
edellyttää kansallisen viranomaisen lupaa. Tanskassa
on myös kofeiinin enimmäismäärä.
Energiajuomia on saanut Tanskassa markkinoida enintään
250 ml:n pakkauksissa. Saksa ja Espanja notifioivat vuonna 2010
kansalliset säädösehdotukset, joilla
esitettiin asetettavaksi enimmäismäärä kofeiinille
virvoitusjuomissa. Norjassa kofeiinin käytölle
elintarvikkeissa on asetettu enimmäismäärä.
Suomalaisten lasten energiajuomien kulutusta on selvitetty kahdessa
koululaistutkimuksessa. Vuoden 2011 Kouluterveyskyselyssä selvitettiin
peruskoulun 8. ja 9. luokan, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten
1. ja 2. luokan opiskelijoiden energiajuomien käyttöä.
Kyselyn mukaan vähintään kerran viikossa
energiajuomia joi pojista yläkouluissa 23 %,
lukioissa 17 % ja ammatillisissa oppilaitoksissa
26 %. Vastaavat luvut tytöillä olivat
8, 4 ja 12 %. Huolestuttavaa on myös
se, että runsas energiajuomien käyttö on
nuorilla joidenkin tutkimusten perusteella yhteydessä runsaaseen
alkoholin ja päihdyttävien aineiden käyttöön
(Seifert ym. "Health Effects of Energy Drinks on Children, Adolescents
and Young Adults". Pediatrics 2011). Opiskelijoilla tehdyssä yhdysvaltalaisessa
tutkimuksessa (Velasquez ym. 2011) runsas energiajuomien käyttö oli
yhteydessä runsaaseen alkoholin kulutukseen.
Useissa kouluissa ympäri Suomea on kielletty koululaisilta
energiajuomien juonti koulupäivän aikana energiajuomien
haittavaikutusten vuoksi. Energiajuomien juonnin on huomattu häiritsevän
koulunkäyntiä merkittävästi.
Tutkimuksissa on myös todettu kofeiinin haitalliset vaikutukset
kognitiiviseen suorituskykyyn ja käyttäytymiseen.
Myös joissakin nuorisotiloissa ja urheiluseuroissa on energiajuomien
käyttäminen kielletty.
Yhdysvaltalaisessa usean tutkimuksen katsausartikkelissa,
jossa tarkasteltiin energiajuomien terveysvaikutuksia lapsilla ja
nuorilla, todettiin, että lähes puolet esiin tulleista
kofeiinin liikasaantitapauksista Yhdysvalloissa koski alle 19-vuotiaita.
Muutoin artikkelissa todetaan, että energiajuomien valmistusaineiden
terveysvaikutuksista ei juuri ole tietoa. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen
(EFSA) on aloittamassa kuluvana vuonna projektia, jossa kerätään
tietoja etenkin lasten energiajuomien käytöstä.
Energiajuomien myyntiä ei tilastoida Suomessa erikseen,
vaan ne lasketaan osaksi virvoitusjuomia. Kaupan alalla kuitenkin
arvioidaan myynnin kasvaneen selvästi viime vuosina. Joissakin
kaupoissa energiajuomien myyntiä alaikäisille
on alettu rajoittaa. Kaupat eivät voi turvautua elintarvikelainsäädäntöön
rajoittaessaan myyntiä, mutta elinkeinovapaus kuitenkin
sallii kauppiaiden omat myyntikiellot.
Suomessa on katsottu, että vastuu lasten energiajuomien
osto- ja kulutustottumuksista kuuluu lasten vanhemmille. Julkisen
vallan on kuitenkin perustuslain 19 §:n mukaan
edistettävä väestön terveyttä,
ja sen on myös tuettava perheen mahdollisuuksia turvata
lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Pelkkä vanhempien
vastuun korostaminen ja pakkauksessa oleva varoitusmerkintä eivät
ole riittäneet estämään energiajuomien
ja niihin rinnastettavien tuotteiden lisääntyvää myyntiä lapsille.
Olemassa olevat tutkimustiedot ovat riittäviä sellaisen
lainsäädännöllisen ratkaisun
tekemiseksi, joka tukisi paremmin lasten terveyden edistämistä ja
vanhempien kasvatustehtävää.