PERUSTELUT

Huumeiden salakuljetus ja käyttö ovat lisääntyneet Suomessa huomattavasti. Huumerikollisuus on usein kytköksissä muuhun rikollisuuteen aiheuttaen näin lisähaittoja ja -kustannuksia yhteiskunnalle. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksessä todetaan, että huumausainerikollisuus oli 1990-luvun alkuun saakka lähes kokonaan tuntematon rikollisuuden osa-alue Suomessa. Lisääntyneeseen ja organisoituun huumeiden salakuljetukseen ovat vaikuttaneet etenkin rajojen avautuminen ja aiempaa vapaampi liikkuminen. Suuri osa maahamme päätyvistä ja maamme kautta kulkevista huumeista tulee itärajan takaa. Suomen ja Venäjän välinen raja on EU:n pisin yhtenäinen ulkoraja (1 324 km), jonka vartioinnissa Suomella on vastuullinen tehtävä. Myös pitkä aluevesirajamme (1 250 km) on huomioitava.

Huumausaineet on tärkeää pysäyttää jo maamme rajoille. Huumekoirat ovat tässä työssä tehokkaita apuvälineitä viranomaisille. Ihmisellä on noin viisi miljoonaa ja koiralla 125—220 miljoonaa aistisolua. Koira aistii hajuja 800 000—1 000 000 kertaa paremmin kuin ihminen.

Ensimmäiset tullin huumekoirat koulutettiin vuonna 1969 opaskoirakoululla. Nykyään tullilla on oma koirakoulu Kirkkonummella. Tällä hetkellä tullilla on noin 40 huumekoiraa, jotka työskentelevät lähes kaikilla rajatullitoimipaikoilla. Vilkkaimmin liikennöidyillä raja-asemilla ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla on useita koiria. Tulli ja Rajavartiolaitos tekevät yhteistyötä maamme rajoilla. Rajavartiolaitoksen 200:sta koirasta suurin osa työskentelee kuitenkin maastorajoilla etsimässä rajanylitysjälkiä. Noin 10 % Rajavartiolaitoksen koirista on koulutettu huumetyöhön tilapäisille ja valtakunnallisille rajanylityspaikoille. Koiria ei ole huumevalvontaan riittävästi, vaan niitä tarvitaan lisää. Kohtuulliseksi määräksi on arvioitu reilut 50 valmista huumekoiraa, jotka olisivat pysyvästi käytössä. Myös vakituisia koiraohjaajia tarvitaan lisää 6—7 henkilötyövuoden verran. Huumekoiria tulee olla niin paljon, että liikennemäärän ja -rakenteen kannalta tärkeimmille raja-asemillemme voidaan taata ympärivuorokautinen huumekoiran toiminta. Kyseeseen tulisi neljä kohdetta: Helsinki-Vantaan lentoasema, Helsingin satama sekä itärajalta Nuijamaa ja Vaalimaa. Maassamme on noin 150 rajanylityspaikkaa, joista esimerkiksi varsinaisia passintarkastuspaikkoja on lentoasemilla 23 ja Suomen ja Venäjän välisellä rajalla 9, satamapassintarkastuspaikkoja on 30. Itärajalla on myös puutavarakuljetuksia varten tarpeen mukaan auki olevia rajanylityspaikkoja 15—30.

Huumekoirien koulutus on vaativaa ja pitkäjänteistä työtä. Kuluja aiheutuu mm. koiranpennun ostamisesta, hoidosta, ruokinnasta, varusteista ja kuljetuksista. Yhden koiran kouluttaminen maksaa tullin mukaan noin 5 000 euroa. Tämä on vähän verrattuna esimerkiksi miinakoiran kouluttamiseen, mikä maksaa noin 85 000 euroa. Yhden huumekoiran kulut ovat noin 33 890 euroa/vuosi. Koira on valmis huumetyöhön kahden kuukauden peruskoulutuksen jälkeen, mutta riittävään rutiiniin vaaditaan noin vuoden monipuolinen työkokemus yhdessä ohjaajan kanssa. Passiivista etsintää on kehitetty. Siinä koira haistelee esimerkiksi ohikulkijoita ja autoja satamissa. Työpäivän pituus huumekoiralla on 8—12 tuntia. Koulutettu huumekoira työskentelee keskimäärin kahdeksan vuotta, mutta työikää saadaan nostettua parilla vuodella huolehtimalla erityisesti koiran fyysisestä kunnosta.

Tullin ja poliisin huumetakavarikot ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Vuonna 2001 tullin huumekoirat tekivät 468 takavarikkoa. Tänä vuonna takavarikkoja on tähän mennessä tehty 550 kpl. Huumausaineiden salakuljetusyritysten paljastaminen on kuitenkin entistä vaikeampaa ja on arvioitu, että vain 5—10 % laittomasti liikkuvista huumeista onnistutaan takavarikoimaan.

Jotta huumausaineet saadaan pysäytettyä mahdollisimman tehokkaasti jo maamme rajoilla, on huumekoirien määrää lisättävä siten, että tärkeimmille rajanylityspaikoille taataan ympärivuorokautinen huumekoiran toiminta. Tämä tarkoittaisi 8—12 huumekoiraa neljään kohteeseen. Kulut olisivat noin 271 120—406 680 euroa/vuosi. Nämä kustannukset ovat pieniä verrattuna sosiaalisiin kuluihin, joita aiheutuu esimerkiksi narkomaanien hoidosta, rikollisuudesta ja vankiloiden ylläpidosta. Stakesin tutkimuksen mukaan vuonna 1998 huumaus- ja lääkeaineiden ongelmakäytöstä arvioitiin aiheutuneen välittömiä yhteiskunnallisia kustannuksia 115—175 miljoonaa euroa. Tästä valvonta- ja rikoskontrollin osuus oli 35—46 miljoonaa euroa (poliisi- ja pelastustoimi, oikeus ja vankeinhoito), sosiaalihuollon kulut 44—59 miljoonaa euroa (päihdehuolto, toimeentulotuki, lastensuojelu), terveys- ja eläkemenot 18—33 miljoonaa euroa (huume- ja lääkesairauksien vuodehoito, avo- ja kotisairaanhoito, sairauspäivärahat, työkyvyttömyyseläkkeet). Lisäksi huumeiden aiheuttamien välillisten kustannusten suuruus arvioitiin välille 280—600 miljoonaa euroa.

Huumeiden vastaisessa työssä huumekoirat ovat vain yksi osa-alue. Yhteistyötä on tehtävä niin kansainvälisten kuin oman maan viranomaisten kanssa. Huumekoirien suorittama passiivinen etsintä rajanylityspaikoilla on inhimillinen ja tehokas tapa ehkäistä huumeiden tulo maahan. Siksi tärkeimmillä rajanylityspaikoilla on oltava ympärivuorokautinen huumekoirapäivystys. Tämän toiminnan kustannukset ovat murto-osa huumausaineiden aiheuttamien sosiaalisten ongelmien tuomista kuluista.