PERUSTELUT

Rattijuoppouden määrä laski 1990-luvulla, mutta se on kääntynyt jälleen nousuun. Vuonna 2001 Suomen liikenteessä kuoli 114 ihmistä onnettomuuksissa, joissa alkoholilla oli osuutta tapahtumaan. Luku on 21 prosenttia enemmän kuin vuonna 2000. Alkoholin kulutus lähti vuonna 2000 selvään kasvuun. Vuonna 2001 kokonaiskulutus henkeä kohden kasvoi edellisvuoden 8,8 litrasta 9,2 litraan puhdasta alkoholia. Kasvu on jatkunut vuonna 2002. Lähitulevaisuudessa edessä oleva alkoholin tuontirajoitusten väljentyminen sekä Viron todennäköinen liittyminen Euroopan unioniin alentavat alkoholijuomien hintoja ja väistämättä myös nostavat kulutusta tuntuvasti. Seurauksena on alkoholihaittojen kasvu, joista yksi vakavimmista on rattijuopumuksen yleistyminen. Sekä kuolonuhrien, loukkaantumisten että taloudellisten menetysten määrä kasvaa. Erityisen huolestuttavaa on, että alle 20-vuotiaiden rattijuoppojen aiheuttamat kuolonkolarit ovat viime vuosina lisääntyneet.

Jokainen rattijuopon aiheuttama liikenneonnettomuus on turha. Yhteiskunnan tavoitteena tulisi olla, ei vain laskea näitä lukuja, vaan päästä täysin eroon rattijuoppoudesta ja sen aiheuttamista onnettomuuksista.

Rattijuoppouden ehkäisemiseksi huoltoasemien keskioluen ja siiderin myynnistä tulisi pikaisesti päästä eroon. Huoltoasemat ovat autojen huoltamista sekä autossa matkustavien virkistymistä ja lepoa varten. Tähän yhteyteen alkoholin myynti soveltuu erittäin huonosti. Se antaa ristiriitaisen viestin, kun toisaalta rattijuopumusta pyritään monin toimin ja kampanjoin ehkäisemään ja torjumaan. Alkoholi ja autoilu eivät kuulu yhteen, joten huoltoasemien ei tule olla alkoholin vähittäismyyntipisteitä.

Joitakin vuosia sitten useat sanomalehdet tekivät testejä siitä, mitkä paikat myyvät alkoholia alaikäisille ja missä taas kysytään nuorelta henkilöltä henkilöllisyyspaperit. Huoltoasemat menestyivät testeissä varsin huonosti: henkilöpapereita alkoholijuomien ostajilta kysyttiin niissä kaikkein harvimmin. Alaikäisten ostajien määrää oli rajoittanut vain huoltoasemien asiakaskunnan painottuminen autoilevaan aikuisväestöön. Nuoret oppivat kuitenkin nopeasti, mistä alkoholia voi rajoituksetta ostaa. Kun huoltoaseman myymälässä on usein vain yksi myyjä, henkilöllisyyspapereiden kysyminen saattaa helposti jäädä, jos kaljaostoksille saapuu suuri nuorisojoukko. Pahimmillaan alkoholin myynti muodostuu huoltamohenkilökunnalle turvallisuusriskiksi. Jo nyt alkoholin vähittäismyyntiä on katsottu tarpeelliseksi rajoittaa niin, ettei alkoholia voi ostaa läpi yön. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan ole riittäviä.

Alkoholin vähittäismyynnin lisäksi osa huoltoasemista toimii alkoholin anniskelupaikkoina. Osassa anniskelua harjoittavista huoltoasemista on asianmukainen ruokailuravintola, mutta osassa on kyseessä puhtaasti baaritoiminta. On merkillistä, että jopa sellaisilla huoltoasemilla, jonne ja josta ei pääse muutoin kuin autolla, voi olla baareja. Nykyisin viranomaisilta puuttuvat keinot puuttua tällaiseen toimintaan perustuslain suoman vahvan elinkeinonharjoittamisoikeuden vuoksi. Heille tulisikin antaa oikeus evätä anniskelulupa huoltoasemaravintolalta tapauksissa, joissa he katsovat sen yleisen turvallisuuden kannalta tarpeelliseksi. Lainsäädännön tulisi antaa viranomaisille nykyistä tehokkaammat keinot puuttua perusteettomaan anniskeluun huoltoasemien yhteydessä. Lainsäädäntö toimisi tässä myös suosituksena rajoittaa anniskelua huoltoasemilla. Tutkimuksissa on todettu, että vähäisetkin alkoholimäärät veressä vaikuttavat ajokykyä heikentävästi. Siksi ei ole kannatettavaa suosia alkoholin nauttimista ajon yhteydessä edes silloin, kun se tapahtuu lain sallimissa promillerajoissa.

Anniskelun ja vähittäismyynnin sallimista huoltoasemilla saatetaan perustella sillä, että vain siten voidaan turvata joidenkin asemien kannattavuus. On toki tarpeellista, että maassamme toimii kylmäasemien lisäksi suhteellisen tiheä hyvin varustettujen huoltoasemien verkosto. Ei ole kuitenkaan perusteltua, että huoltamotoimintaa ylläpidetään kaljan myynnillä tai baaritoiminnalla. Rattijuoppouden torjunta ja ihmishenkien säästäminen menevät tärkeysjärjestyksessä kirkkaasti näiden perustelujen ohi.