LAKIALOITE 181/2006
vp
LA 181/2006
vp - Lauri Oinonen /kesk
Tarkistettu versio 2.0
Laki tuloverolain muuttamisesta
Eduskunnalle
Suomessa on havaittu vaikeuksia puuraaka-aineen
saatavuudessa. Eräs juuri nyt vaikuttava syy on vaikeissa
korjuu- ja keliolosuhteissa. Pidemmälle vaikuttavia syitä ovat
Venäjältä tuotavan puun väheneminen
ja mahdollisesti loppuminen tulevaisuudessa ja lisääntyvä metsänomistajien
haluttomuus puunmyynteihin.
Puuntuontia Venäjältä on vaikeaa
ennustaa, mutta selvänä pidetään
määrän tuntuvaa vähentymistä ja
mahdollista loppumistakin lähivuosina, ehkä koivupuuta
lukuun ottamatta. Suomen puuvaranto on jo pitkään
kasvanut vuosittaisia hakkuita suurempana. Siksi olisi myönteisillä tavoilla
saatava kotimainen puuvaranto Suomessa liikkeelle.
Suuri perussyy puunmyyjien myyntihaluttomuuteen on myytävään
puuhun kohdistuva kaksinkertainen verotus. Metsän kasvuajan
päätevaiheeseen kuluu n. 70—120 vuotta.
Suomessa on 1900-luvulla vuosikymmenten ajan maksettu metsävero
metsän tuottokyvyn mukaisena pinta-alaverona keskimääräisten
kantohintojen mukaan. Vuoden 2005 lopussa päättyi
13 vuoden siirtymäaika, jolla jatkettiin pinta-alaverotusta niille
verovelvollisille, jotka valitsivat tämän vaihtoehdon
pääomatuloveron mukaisen myyntiveron sijaan. Riippumatta
siitä, kumman veromuodon metsänomistajat 1990-luvulla
valitsivat, on kiistaton tosiasia, että nyt myyntiin tulevaan
puuhun vaikuttaa kaksinkertainen tulovero. Kaksinkertainen verotus
on hieman lievempi niiden osalta, jotka valitsivat myyntiveron 1990-luvulla.
Pääosaa puunmyyntitulosta koskee tuossakin tapauksessa
kaksinkertainen tulovero. Pinta-alaverotuksessa olleiden kohdalla
kaksinkertainen metsän tuloverotus on täydellinen
lukuun ottamatta verovuoden 2006 kasvua, jonka osuus päätehakkuussa
tulevasta puumäärästä on vain
noin yksi prosentti. Risusavotoista tulevan energiapuun osalta verotuksen
kaksinkertaisuus ei ole yhtä suuri ongelma kuin on saha-
ja teollisuuspuun kohdalla. Tilanteen korjaamiseksi tulisi luoda
kaksinkertaisen tuloverotuksen eliminoiva järjestelmä.
Tämä voisi olla tukki- ja kuitupuun osalta seuraava:
puun myyntitulojen mukaisesta verotuksesta 90 % vuosina
2006—2015, 70 % vuosina 2016—2025,
50 % vuosina 2026—2035, 30 % vuosina
2036—2045 sekä 10 % vuosina
2046—2055, jos metsä on verotettu pinta-alan mukaan
vuoden 2005 loppuun. Vähennykset vastaavina kausina olisivat
70 %, 50 % ja 30 %,
jos metsä on ollut myyntiveron piirissä vuodet
1993—2005.
Näin oikaistaisiin verotus oikeudenmukaiseksi, sillä kahta
täydelliseksi määriteltyä tuloverotusta
samasta verokohteesta ei voi pitää oikeudenmukaisena.
Samalla ratkaisevasti edistettäisiin puun saantia sahoille
ja teollisuudelle, mikä on jo nykyisellään
tarpeellista, mutta välttämätöntä tulevaisuudessa.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
tuloverolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään 30 päivänä joulukuuta
1992 annettuun tuloverolakiin (1535/1992)
uusi 43 a § seuraavasti:
43 a §
Verohuojennus kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi
Verovelvollisilla, jotka ovat valinneet vuodelta 1993 toimitetussa
verotuksessa metsätalouden verotusmuodoksi maatilatalouden
tuloverolain mukaan laskettavan metsätalouden puhtaan tulon
veronmääritysperusteen, on oikeus saada
kaksinkertaisen, samaan verokohteeseen kohdistuvan tuloveron välttämiseksi
verohuojennusta puun myyntitulojen mukaisesta verotuksesta 90 % vuosina
2006—2015, vuosina 2046—2055, jos metsä on
ollut ennen vuotta 2006 metsätalouden pääomatulon
mukaan verotettu, ovat vastaavat vähennykset verosta 70 % vuosina
2006—2015, 50 % vuosina 2016—2025,
30 % vuosina 2026—2035 ja 10 % vuosina
2036—2045.
_______________
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2007.
_______________
Helsingissä 30 päivänä tammikuuta
2007