PERUSTELUT

Suomi on sitoutunut Kioton ilmastosopimuksessa esitettyihin tavoitteisiin laskea päästöt vuoden 1990 tasolle. Tavoitteen saavuttamiseksi energiatuotantomme on perustuttava vähemmän saastuttaviin energiamuotoihin. Myös hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan edistämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä.

Peltoenergia on uusiutuva energialähde. Pelloilla kasvava energiakasvi ruokohelpi on ympäristöystävällistä uusiutuvaa energiaa, koska sen käyttö polttoaineena ei lisää hiilidioksidipäästöjä. Laskelmien mukaan 4 000 hehtaarin ruokohelven viljely kivihiilen tai turpeen korvaavana polttoaineena vähentäisi voimalaitosten hiilidioksidipäästöjä 40 000 tonnia. Ruokohelpiviljelmä tuottaa hehtaarin alalta energiaa jopa yli 30 MWh, joka vastaa reilusti yhden omakotitalon vuotuista lämmöntarvetta.

Ruokohelven viljely lisää myös maaseudun elinvoimaisuutta. Sen keruu tuo maaseudulle työtä ja toimeentuloa. Ruokohelven viljely monipuolistaa maatalousyrittäjien elinkeinomahdollisuuksia. Ruokohelven viljely on käytännössä mahdollista Suomessa jopa 170 000 hehtaarin alalla. Tällä hetkellä mm. Vapo kasvattaa ruokohelpeä 3 200 hehtaarin alalla. Viljelysopimuksia paikallisten viljelijöiden kanssa on solmittu noin 800 hehtaarin alalle ympäri Suomea.

Ruokohelven tuotannon verokohtelu on tällä hetkellä epäreilua, koska tuottaja ei saa uusiutuville energialähteille kuuluvaa sähköveron palautusta. Ruokohelpi on uusiutuva energialähde, joten sen kuuluu saada samanlainen verokohtelu kuin on metsähakkeella. Ruokohelven verokohtelun helpottaminen auttaisi merkittävästi energiakasvin tuotannon lisäämistä, monipuolistaisi maatalousyrittäjien elinkeinomahdollisuuksia ja toisi lisää työtä ja toimeentuloa maaseudulle.

Lainmuutos aiheuttaa pienehkön veromenetyksen, joka korvautuu vero- ja muina tuloina ruokohelven tuotannon kasvun myötä. Laki on tarkoitettu tulevaksi voimaan mahdollisimman pian.