Suomen Pankki on eduskunnan pankki, nykyisin Euroopan keskuspankin sivukonttori, jolla on kansallisissa toiminnoissa yliarvostettu asema. Se on valtio valtiossa eikä eduskuntaa edustavilla pankkivaltuustomiehillä ole juurikaan mitään valtaa. Se on nähty viimeaikaisten tapahtumien yhteydessä. Etuna pankkivaltuustomiehillä ovat palkkiot, päivälliset ja se, että pääsevät median ruutuun astellessaan kokouspäivinä sisään Suomen Pankin ovista.

Suomen Pankissa on rahaa kuin roskaa. Tiettävästi 55 miljardin verran vanhoissa markoissa ilmaistuna. Joka on päässyt käymään holveissa, on kertonut, että rahaa on hyllyissä, lattialla, muovipusseissa ja kottikärryillä. Kaikkialla vallitsee vanhan rahan autuaallinen tuoksu.

Suomen Pankista annetun lain 21 §:n mukaan pankin ylijäämästä keskuspankkituloineen käytetään puolet vararahaston kartuttamiseen ja toinen puoli käytetään valtion tarpeisiin. Sellaisenaan mitätön pankkivaltuusto voi päättää toisinkin, ja se onkin asettanut julkisessa keskustelussa itsensä eduskunnan edelle asioista päätettäessä.

Jo se, että Suomen Pankin varanto on kasvanut massiiviseksi osoittaa sitä, että ylijäämästä tuloutetaan valtiolle vuosittain liian pieni osuus. Toisaalta, kun valtiolle tuleva osuus tuloutetaan valtiolle vuosittain vahvistettavan talousarvion yhteydessä, eduskunta voi itse talousarvion käsittelyn yhteydessä päättää valtiolle tulevasta osuudesta valtioneuvoston tekemän esityksen pohjalta ilman pankkivaltuuston välissäoloa.