Suomi on Transparency Internationalin mukaan yksi maailman vähiten korruptioituneista maista. Suomessa voi luottaa niin julkishallintoon, tuomioistuinlaitokseen kuin yritysmaailmaankin. Edes kaikissa EU-maissa tällaista luottamusta ei voida pitää itsestäänselvyytenä.

Voimme olla ylpeitä siitä, että kotimainen yrittäjä toimii rehellisesti, sillä keskinäinen luottamus on välttämätön edellytys elinkeinoelämän toiminnalle. Joukossa on kuitenkin myös epärehellisiä toimijoita, joista kärsivät niin valtio, kuluttajat kuin ennen kaikkea yrittäjien rehellinen enemmistökin.

Verohallinnon arvion mukaan Suomi menettää vuosittain neljästä kuuteen miljardia euroa harmaan talouden seurauksena. Summa vastaa hyvinkin kymmenystä valtion budjetista. Asia on siis otettava vakavasti, ja Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa kiinnitetäänkin harmaan talouden torjuntaan erityistä huomiota.

Yksi tehokas ja ennaltaehkäisevä keino harmaan talouden kitkemiseen on tilintarkastusinstituution kehittäminen. Tästä esimerkkiä voisimme hakea naapurimaa Ruotsista, jossa tilintarkastajilla on vuodesta 1999 alkaen ollut mahdollisuus ilmiantaa talousrikollisia veroviranomaisille. Suomessa tilintarkastajilla ei ole oikeutta raportoida epäilemistään talousrikoksista, sillä heitä sitoo tiukka salassapitovelvollisuus.

Suomessa tilintarkastajien raportointivelvoitteet ovat rajoittuneet tapauksiin, jotka koskevat epäilyjä rahanpesusta tai terrorismin rahoittamisesta. Muissa tapauksissa tilintarkastajalla ei ole velvollisuutta tai edes oikeutta ilmoittaa talousrikosepäilyistään.

Esitämme, että tilintarkastaja velvoitetaan oma-aloitteisesti raportoimaan Verohallinnolle, jos tilintarkastuksen yhteydessä herää epäilys, että asianomaisessa yrityksessä on syyllistytty kavallukseen, veropetokseen, kirjanpitorikokseen, velallisen epärehellisyyteen tai muuhan talousrikokseen. Tällöin tilintarkastuslaki vastaisi Ruotsin hyväksi koettua vastaavaa lainsäädäntöä.

Tilintarkastuslain uudistusta on aiemmin vastustettu väittämällä sen lisäävän kustannuksia. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Tilintarkastajien oikeuksien ja velvollisuuksien lisäämisellä ei tulisi olemaan fiskaalisia vaikutuksia. Päinvastoin talousrikosten väheneminen nostanee verokertymää.

Lainmuutos ei olisi EU-lainsäädännön vastainen, koska samanlainen käytäntö on jo voimassa Ruotsissa.

Tilintarkastajien työ ei tulisi uudistuksen myötä vaikeutumaan, koska valtaosa suomalaisista yrittäjistä on rehellisiä, jolloin laimuutoksella ei ole mitään vaikutuksia heidän yritystensä tilintarkastuksiin.

Harmaan talouden kitkemisen merkityksestä on puhuttu paljon. Tilintarkastuslain muuttaminen tarjoaa tehokkaan, maksuttoman ja lakiteknisesti helpon keinon harmaan talouden torjuntaan.