Laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä tuli voimaan maaliskuun alussa tänä vuonna. Laki siirsi vuokravälityksessä välitysmaksun maksamisen vuokralaiselta välitystehtävän toimeksiantajalle. Jo lain eduskuntakäsittelyssä esiintyi arvioita, joiden mukaan vuokranantajilla on mahdollisuus vetäytyä välityspalkkiosta ja jättää toimeksiantojen teko vuokra-asunnon etsijän harteille. Nyt julkisuudessa olevien tietojen mukaan juuri näin on käytännössä tapahtunut. Vuokranantajat eivät halua maksaa välityspalkkiota ja jäävät odottamaan, että välittäjät ottavat heihin yhteyttä. Vuokranantaja voi antaa välittäjälle tiedon, että hänellä saattaisi olla asunto, mutta asunnon tarvitsija saa siitä tiedon vain tekemällä toimeksiannon välittäjälle.

Vuokra-asunnon omistaja on tällaisessa asetelmassa vahvemmilla. Vuokralaisia on jonoissa niin paljon, että he eivät voi jättää välittäjälle yhteistietojaan siinä toivossa, että joku asunnon omistaja ryhtyisi hakemaan vuokralaista. Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta asettaa vuokranantajan selkeästi vahvempaan asemaan markkinoilla.

Lain tasapuolisuus ei tämän epätasapainon vuoksi toteudu. Ratkaisua voitaisiin hakea joko siitä, että vuokranantaja aina maksaisi välityspalkkion tai että vuokralaisen välityspalkkiolle asetettaisiin sellainen katto, että se panisi myös välittäjät aktivoimaan vuokranantajia toimeksiantosopimusten tekemiseen. Vuokranantajalle velvoitettava välityspalkkio saattaisi tehokkaimmin kohtuullistaa palkkioiden tasoa, sillä he voivat aina kilpailuttaa välittäjiä ja hakea vuokralaista myös suoraan. Toisaalta tämä ratkaisu ei olisi tasapuolinen. Siksi esitämme asetelman tasapuolistamiseksi ratkaisua, jossa välityspalkkion maksaisi toimeksiantaja nykyisen lain mukaan, mutta lakia täydennettäisiin siten, että milloin toimeksiantaja on vuokralainen, voi häneltä periä välitysmaksun, joka on korkeintaan neljännes sovittavasta kertakuukausivuokrasta.