Kalastuslain 49 §:ssä kerrotaan kaupalliseen kalastukseen tarkoitetut pyydykset. Sen mukaan muu kuin kaupallinen kalastaja saa käyttää pyynti- ja venekuntaa kohden enintään 240 metriä verkkoja. Leveysasteen 67°00'N pohjoispuolella tätä 240 metrin enimmäismäärää ei ole rajoitettu. Lakia olisi muutettava niin, että tämä 240 metrin enimmäismäärä on kalastajakohtainen eikä venekohtainen. 

Tämä 240 metrin enimmäismäärä verkkokalastuksessa on eräs eniten kritiikkiä kentällä saaneista kohdista uudessa kalastuslaissa. Suomalaisen perinteen mukaan verkkokalassa veneellä käydään kahdestaan. Toinen kalamiehistä tarkistaa tai laskee kalaverkot, ja toinen kalamiehistä soutaa tai pitää venettä paikallaan tarpeen mukaan. Tällä tavoin voi kalamiehillä veneessä olla maksimissaan 240 metriä verkkoja. Toinen kalamiehistä ei voi ottaa oman kiintiönsä mukaisia verkkoja veneeseen, vaan ne pitää jättää rannalle ja hakea toisella kerralla. Tällainen toiminta hankaloittaa verkkokalastusta tarpeettomasti eikä ole perusteltua. 

Mikäli 240 metrin enimmäismäärä verkkokalastuksessa olisi kalastajakohtainen rajoitus, ei sillä olisi mitään vaikutusta kansantalouteen eikä sillä myöskään lisättäisi verkkokalastuksessa pyyntioikeuden määrää.  

Yhtenä tärkeänä näkökohtana tuomme esiin vielä turvallisuuden vesillä. Joka vuosi Suomessa hukkuu useampi yksin verkkokalassa ollut kalamies. Lakimuutos suosisi sitä, että veneessä olisi kaksi kalamiestä. Verkot voi laskea ja nostaa yksinkin, mutta turvallisempaa se on kahdestaan: toinen soutaa ja toinen käsittelee verkkoja.