Kuljetuselinkeino on Suomen kaltaisessa maassa erittäin tärkeä, ja sen toimivuus on maallemme elinehto. Yksi osa tätä kokonaista kuljetusketjua maantieliikenteessä on kuljetusvälitys. Ennen 1990-luvun lamaa tekivät suuret kuljetusketjut sekä kuljetusliikkeet pääosan kuljetussopimuksista suoraan kuljetustenantajien kanssa. Tällaisia ketjuja olivat mm. Kaukokiito, Kiitolinja ja Transpoint. Usein tällaiset ketjut sopivat yrityksen kanssa kaikkien kuljetusten hoitamisesta kokonaisvaltaisella sopimuksella.

Laman myötä kilpailu alalla kiristyi entisestään ja useita suuria kuljetusliikkeitä meni konkurssiin. Osa suurista kuljetusliikkeistä myi omia autojaan myös alihankkijoille. Samaan aikaan toteutettu liikennelupien vapauttaminen toi myös uusia yrittäjiä kilpailemaan pienenevistä markkinoista, mikä johtui myös osaltaan yhdistelmien koon suurentamisesta.

Tätä kilpailua hämmentämään ilmaantui myös aivan uusi ja kasvava joukko, eli kuljetusvälitystä hoitavat henkilöt. Usein näillä yksittäisillä henkilöillä tai yrityksillä ei ole minkäänlaista taloudellista riskiä tai vastuuta. Monesti tietämys hinnoittelusta on lähes arpapeliä, joka ei perustu mihinkään todelliseen tietämykseen kuljetusten kustannuksista. Välityksestä peritään muutama prosentti, jolla katetaan puhelin- ja työhuonekulut. Näitä välitysliikkeitä on syntynyt maahamme jatkuvasti lisää, ja niiden toimintatapa on kilpailla aina vain halvemmalla hinnalla tapahtuvalla kilpailulla. Valitettavasti suomalaiset yritykset ovat menneet tähän mukaan, eikä kokonaisuutta aina oteta huomioon. Yksittäisiä pieniä kuljetusyrittäjiä kilpailutetaan jatkuvasti ja heille tarjotaan kuormia lähes huutokauppaan liittyvällä tavalla, jossa halvimmalla kuorman vievä saa keikan. Välittäjä saa aina rahansa, hänellä ei ole mitään riskiä.

Kuljetusyritysten toimintaa säädellään monenlaisilla laeilla ja asetuksilla. Liikenneministeriön asettama liikenneturvallisuustyöryhmä esitti kannanotossaan mm. harkittavaksi vastuun siirtämistä kuljetuksenantajille/-välittäjille ajo- ja lepoaikalain rikkomisista. Tämä sekä monet muut asiat edellyttävät kuljetusvälitystä hoitavalta lakien hyvää tuntemusta. Tällä hetkellä näiltä välittäjiltä ei edellytetä minkäänlaista tietämystä kuljetusalan lakien kohdalla.

Konkurssien määrä kuljetusalalla on ollut jälleen nousussa, ja kustannukset näistä jäävät tietenkin veronmaksajien maksettaviksi. Lähes kaikki konkurssit johtuvat liian halvalla tapahtuneesta kuljettamisesta. Hyödyn näistä halvoista hinnoista korjaa tietenkin kuljetuksen antaja, eli useimmiten teollisuus. Tätä tilannetta voisikin verrata eräänlaiseen kuljetustukeen, josta saavat tosin nauttia vain kaikkein röyhkeimmät kuljetuksenantajat.