Ravintolapäivä on toukokuussa 2011 alkunsa saanut yhden päivän tapahtuma ruoka- ja kaupunkikulttuurin puolesta. Suomalaisten innovoiman konseptin tarkoituksena on kannustaa ihmisiä perustamaan ravintoloita yhden päivän ajaksi eri puolille maatamme. Tapahtuma on levinnyt kymmeniin kaupunkeihin ja houkutellut mukaansa kaikenikäisiä ihmisiä aina vauvoista vaareihin — ja jopa lemmikkieläimiin.

Ravintolapäivänä perustettujen ravintoloiden konsepteissa vain mielikuvitus on ollut rajana; kahvilan, ravintolan, kioskin, katukeittiön tai muun kekseliään ruokapaikan on voinut perustaa vaikkapa omaan kotiinsa. Muita suosittuja ravintolapaikkoja ovat olleet mm. puistot, toimistot, rannat ja sisäpihat. Mukana on ollut jopa Pyöräbaari ja Leipäauto.

Ravintolapäivän ytimen ovat muodostaneet yhdessä tekeminen, ruuasta nauttiminen ja ilonpito. Se on myös elävöittänyt kaupunkejamme monin tavoin: ravintoloissa on voitu nauttia maukkaan kotiruuan lisäksi erilaisista musiikkiesityksistä ja performansseista.

Ravintolapäivän tärkeydestä kaupunkikulttuurille kertoo mm. se, että ravintolapäivä voitti viime vuonna Helsingin kulttuuriteko -palkinnon. Ravintolapäivä valikoitui 271:n eri ehdotuksen joukosta, ja se oli kaupunkilaisten ylivoimainen suosikki lähes 900 äänellä. Voittajan kaupunkilaisten ehdotusten pohjalta valitsi Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunta. Perusteluissa sanottiin ravintolapäivän olevan jotain uutta ja yllättävää. Sen sanottiin olevan kaupunkilaisten luomaa kulttuuria kaupunkilaisille. Ravintolapäivän kerrottiin ottaneen kaupungin haltuunsa muuttaen puistoja, kadunkulmia, huvimajoja ja olohuoneita ainutkertaisiksi elämyksiksi, joissa pääosassa ovat ruokakulttuuri ja kaupunkilaiset itse.

Ravintolapäivä on oiva tapa luoda yhteisöllisyyttä ja edistää yrittäjyyttä tämän päivän Suomessa. Se on myös hieno tapa lisätä maamme houkuttelevuutta turistien silmissä. Ravintolapäivä osoittaa, ettei kaiken kaupungeissa tapahtuvan tarvitse olla suurella budjetilla järjestettyä tai kansainvälisesti brändättyä. Kaupungeista viihtyisän tekevät sen erilaiset asukkaat ja kaupunkilaisten kasvava yhteishenki.

Se, mikä mahdollistaisi tapahtumasta vieläkin suuremman ja kannustaisi entistä laajemmin mukaan yhteisten kotikaupunkiemme kehittämiseen, olisi väliaikaisen poikkeusanniskeluluvan myöntämisen helpottaminen lainsäädännössä nimenomaan ravintolapäivää varten perustetuille pop up -ravintoloille.

Tilapäisen poikkeusanniskeluluvan saannin helpottamisella ei olisi tarkoitus kumota alkoholin anniskelun valvontajärjestelmää tai edesauttaa sen kiertämistä poikkeuksilla, vaan aidolla tavalla edistää ruokakulttuuria ja elävöittää kaupunkikuvaa. Ruokakulttuuriin painottuvilla ravintolapäivillä alkoholi olisikin täten ainoastaan sivuosassa.

Tilapäinen anniskelulupa enintään päivän kestäviin ravintolatapahtumiin myönnettäisiin niin, että laissa olevia edellytyksiä noudatettaisiin soveltuvin osin. Tämän vuoksi lupaviranomainen voisi poiketa anniskeluluvan myöntämisen edellytyksenä olevista vaatimuksista edellyttäen, että olemassa olisi riittävät takeet sille, että yhteiskunnan pakottavat intressit toteutuisivat. Mitä nämä edellytykset käytännössä olisivat, jäisi lupaviranomaisen omaan harkintaan. Anniskeluluvan hakijoina voisivat toimia sekä yksityishenkilöt että elinkeinonharjoittajat.

Pop up -ravintoloille myönnettävillä anniskeluluvilla ei myöskään olisi tarkoituksena tehdä pysyviä poikkeuksia anniskelulupaperusteisiin, vaan mahdollistaa enintään päivän mittaiset ravintolatapahtumat. Muutoksen tarkoituksena ei liioin olisi tehdä mahdolliseksi toistuvaa tai jatkuvaa ravintolatoimintaa, vaan lievennettyjä lupaperusteita voitaisiin soveltaa enintään muutaman kerran vuodessa hakijaa kohden.