Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Lakialoitteella ehdotetaan muutettavaksi pakkokeinolakia siten, että televalvonta ja sijaintitietojen hankkiminen olisi mahdollista silloin, kun kyseessä on ulkomaalaislain (301/2004) 121 ja 122 §:n nojalla säilöön otetun ulkomaalaisen karkaaminen säilöönottoyksiköstä annetussa laissa (116/2002) tarkoitetusta säilöönottoyksiköstä.
Ulkomaalaiseen voidaan kohdistaa ulkomaalaislain (813/2015) nojalla turvaamistoimena säilöönotto, jos se on välttämätöntä ja oikeasuhtaista eivätkä muut turvaamistoimet ole riittäviä. Vuonna 2016 ulkomaalaisen säilöönottoja suoritettiin 1 080 kertaa. Yleisin syy ulkomaalaisen säilöönotolle oli se, että ulkomaalainen piileskelemällä tai pakenemalla muutoin vaikeuttaisi itseään koskevan päätöksenteon valmistelua tai täytäntöönpanoa. Tämä oli perusteena noin 850 tapauksessa. Toinen tavallinen peruste säilöönotolle oli epäily ulkomaalaisen tekemästä rikoksesta. Tätä perustetta käytettiin noin 150 kertaa. (Suomen virallinen tilasto SVT: Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=2342-9151. 14 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.8.2017]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/rpk/2016/14/rpk_2016_14_2017-05-31_tie_001_fi.html)
Viranomaisten tietojen mukaan useissa tapauksissa ongelmaksi on muodostunut se, että pakkokeinolaki ei mahdollista riittäviä keinoja tavoittaa erityisesti säilöön otettuja ulkomaalaisia. Säilöönottoyksiköistä on karannut huomattavasti esimerkiksi käännyttämispäätöksen saaneita.
Vangin karkaamista ei olemassa olevan lainsäädännön nojalla voida käyttää perusteena televalvonnan käyttämiselle tai sijaintitietojen hankkimiselle. Lisäksi, vaikka vangin karkaamista koskevaa rangaistussäännöstä on käytännössä sovellettu muidenkin kuin rangaistusta suorittavien vankien karkaamiseen, ei ulkomaalaisen karkaaminen säilöönottoyksiköstä välttämättä täytä vangin karkaamisen tunnusmerkistöä (rikoslain 16 luvun 16 §).
Nykyisessä tietoyhteiskunnassa teletunnistetiedot sekä sijaintitiedot ovat keskeisiä keinoja rikosten selvittämisessä ja niihin syyllistyneiden henkilöiden tavoittamisessa. Jos asianomaiseen henkilöön kohdistetaan laillinen pakkokeino, esimerkiksi pidätys tai säilöönotto, ei hänen sijaintinsa voi nauttia yksityisyyden suojaa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,