PERUSTELUT

Biopolttoaine

Bioenergian korkea 22 %:n arvonlisävero haittaa kotimaisten energiamuotojen tehokasta käyttöönottoa. Kotimaisten puupolttoaineiden käytön lisäämisellä luotaisiin maahamme tuhansia uusia työpaikkoja. Uudet työpaikat tulisivat maaseutualueille, joten kotimaisen puuenergian käytön lisääminen olisi tehokasta aluepolitiikkaa. Kansallisen metsäohjelman tavoitteena on lisätä kotimaisen puuraaka-aineen käyttöä 5—6 milj. kuutiometriä vuoteen 2010 mennessä. EU:n tavoitteena on tuottaa 12 % energiasta uusiutuvista energianlähteistä vuoteen 2010 mennessä. Suomen bioenergiamaakunnassa, Keski-Suomessa tämä tavoite on jo ohitettu. Bioenergian osuus on jo 45 %. Ympäristöystävällisen, turvallisen ja varman bioenergian käytön lisäämiseksi bioenergian 22 %:n arvonlisävero on laskettava 0 %:iin. Tämä edistää myös Kioton sopimuksen mukaisen päästötason saavuttamista.

Joukkoliikenne

Joukkoliikennepalvelujen käyttöaste nousisi merkittävästi, kun joukkoliikenteestä perittävästä 8 %:n arvonlisäverosta luovuttaisiin. Siten yhä useampi autoilija näkisi joukkoliikenteen varteenotettavana vaihtoehtona. Joukkoliikenteen lisääntyessä teiden kuormitusaste kevenisi, keskimääräinen liikennenopeus kasvaisi, parkkitilojen tarve vähenisi ja liikenneturvallisuus paranisi. Yksityisautoilun väheneminen pienentää kustannuksia infrastruktuurin ylläpidossa, jolloin vapautuvalla pääomalla voitaisiin kattaa suuri osa aiheutuvista lisäkustannuksista, vaikka verotuotto alenisi. Julkisen liikenteen suosiminen on hyvin ympäristöystävällistä. Siten voitaisiin merkittävästi vähentää yksityisautoilun tuomia saasteita.

Vesihuoltolaitosten liittymismaksut

Korkeimman hallinto-oikeuden tuore päätös merkitsi sitä, että vesihuoltolaitosten siirtokelpoiset liittymismaksut ovat arvonlisäverotuksen piiriin kuuluvia. Verohallituksen määräyksen mukaan niistä peritään 22 %:n arvonlisäveroa 1.4.2004 alkaen. Tätä ratkaisua sovelletaan sekä tele-, vesijohto-, viemäri-, ja kaapelitelevisioverkkoon että muihin vastaaviin verkkoihin liittymisestä perittäviin maksuihin. Näiden liittymismaksujen arvonlisävero vaikeuttaa erityisesti haja-asutusalueiden välttämättömien vesihuoltohankkeiden toteuttamista. Arvonlisäverolakia on syytä muuttaa siten, että ympäristönsuojelu ja haja-asutusalueiden vesihuollon tehokas järjestäminen eivät vaarannu. Tämän johdosta liittymismaksujen arvonlisävero tulee alentaa nollaan.

Ruoka ja puutarha-ala

Arvonlisäverolain 85 §:ssä säädetään mm. ruuan arvonlisäverosta. Useissa lakialoitteissa on ehdotettu ruuan arvonlisäveron alentamista 17 %:sta 12 %:iin, mistä pääministeri Esko Ahon hallitus teki päätöksen mutta jonka Paavo Lipposen ensimmäinen hallitus tyrmäsi. Tämä sosiaalisesti oikeudenmukainen ja kotimaista elintarviketaloutta edistävä alennus pitää toteuttaa mahdollisimman pian.

Työvoimavaltaisilla elintarvike- ja puutarha-alalla kulutuksen lisääminen arvonlisäveroa alentamalla kasvattaisi yritysten tuotantoa, mikä parantaisi työllistämis- ja investointihalukkuutta. Puutarha-alan arvonlisäkannalla on oleellinen vaikutus siihen, miten kotimaiset yritykset pystyvät kilpailemaan tuontituotteiden kanssa. Yritysten toimintaedellytykset ja kasvumahdollisuudet korkealla arvonlisäverolla ja pienellä markkina-alueella ovat erittäin hankalat. Keskieurooppalainen yritys voi kehittää tuotantoaan matalan verotuksen ja suuren markkina-alueen eduilla ja myydä ylituotantonsa halvemmalla hinnalla pohjoisiin korkean arvonlisäverotuksen maihin, mm. Suomeen.

Koriste- ja puutarhahyötykasvien ja taimien arvonlisäverokanta on Suomessa 22 %. Se tulisi alentaa 12 %:iin, jolle tasolle myös elintarvikkeiden arvonlisäverokanta tulee alentaa. Useimmissa EU:n jäsenmaissa näitä kasveja verotetaan samalla verokannalla kuin elintarvikkeita, joiden arvonlisäverokanta on EU:ssa keskimäärin 11,3 %.

Tiekunnat

Yksityistiet ovat maaseudulla tärkeä osa tiestöä. Niiden valtionavustuksia leikattiin voimakkaasti vuonna 1996. Tätä ennen niistä tehtiin arvonlisäverovelvollisia. Tämä rasittaa tiekuntia kohtuuttomasti. Aloitteessa ehdotetaan, että tiekunnille annetaan oikeus saada arvonlisäveron palautus siltä osin kuin ne eivät voi veroa vähentää lain sallimalla tavalla.

Taloudelliset ja työllisyysvaikutukset

Lakialoitteella on merkittävät taloudelliset ja työllisyysvaikutukset. Valtion verotulot alenevat, mutta sosiaalinen oikeudenmukaisuus paranee ja kotimainen kulutus kasvaa. Työllisyyden koheneminen virkistää kansantaloutta ja alentaa valtion ja kuntien menoja. Muutokset tehostavat myös alueellista kehitystä. Tuloverokevennysten sijaan tulee arvonlisäveroa keventää siten, että työllisyys paranee. Työ on parasta sosiaaliturvaa.