PERUSTELUT

Suomessa myytiin vuonna 2003 noin 12,5 miljoonaa kondomia. Myynnin kokonaissumma oli noin 15 miljoonaa euroa, josta arvonlisäveron osuus oli noin 3,2 miljoonaa euroa. Kondomien arvonlisäveron poiston budjettivaikutukset olisivat siis varsin vähäisiä, mutta sen johdannaishyödyt voisivat olla kohtuullisia.

Kondomi on paitsi hyvä ehkäisyväline myös tehokkain suoja sukupuoliteitse tarttuvia tauteja vastaan. Hyvä seksuaaliterveys ja harkitsemattomien raskauksien väheneminen edistävät hyvinvointia ja tuovat valtiolle säästöjä erilaisten sosiaali- ja terveysmenojen vähenemisen kautta.

Arvonlisäveron poisto alentaisi kondomien hintaa ja toisi ne helpommin kaikkien väestöryhmien saataville. Erityisesti nuoret ja vähävaraiset hyötyisivät hintojen alenemisesta. Nykyään nuorten kondomien käyttö voi usein olla kiinni rahasta.

Englannissa on tehty puoluerajat ylittävä lakialoite kondomien arvonlisäveron poistamiseksi. Myös arvovaltainen englantilainen Independent Advisory Group for Sexual Health and HIV esittää kondomien arvonlisäveron poistamista osana kansalaisten seksuaaliterveyden parantamisohjelmaansa.

Raskaudenkeskeytysten määrän kasvu

Stakesin mukaan vuonna 2004 tehtiin yli 11 000 raskaudenkeskeytystä eli 9,4 keskeytystä tuhatta hedelmällisyysikäistä (14—49-vuotiasta) naista kohti. Keskeytysten määrä kasvoi 3 % edellisvuodesta. Eniten keskeytykset lisääntyivät 20—24-vuotiailla (9,5 %). Keskeytyksiä tehtiin ylivoimaisesti eniten ns. sosiaalisista syistä.

Teiniraskauden riski on kohonnut alemmissa sosiaaliryhmissä. Ruotsalaisessa tutkimuksessa on todettu, että teini-iässä synnyttäneet naiset jäävät keskimäärin alhaisemmalle koulutustasolle lapsuudenkodin lähtöasemista riippumatta ja tarvitsevat erilaisia sosiaalipalveluita enemmän kuin myöhemmin synnyttäneet. Näin käy siitä huolimatta, että teiniäidin tukena ovat pohjoismaisen hyvinvointivaltion palvelut.

Arvonlisäveron poistaminen todennäköisesti edistäisi kondomien käyttöä etenkin riskiryhmissä ja vähentäisi myös raskauden keskeytyksiä.

Kondomien käytön väheneminen

Stakesin Seksuaaliterveyden edistäminen Suomessa -muistion (työpapereita 5/2006) mukaan nuorten käyttämissä ehkäisymenetelmissä on tapahtunut siirtymää kondomeista ehkäisypillereiden käyttöön. Myös muissa ikäryhmissä on siirrytty sukupuolitautien ehkäisyn kannalta heikompaan vaihtoehtoon.

Mikä huolestuttavinta, noin 1/6 yhdynnässä olleista peruskouluikäisistä jättää ehkäisyn kokonaan käyttämättä. Ehkäisyn väliin jättävien osuuden vähentäminen vaatisi Stakesin mukaan tuntuvaa lisäsatsausta seksuaalikasvatukseen ja nuorten terveyspalveluihin. Arvonlisäveron poisto lisäisi kondomien houkuttelevuutta ensisijaisena tai täydentävänä ehkäisyvälineenä.

Sukupuolitaudit ja seksuaaliterveys

Kelan tilastojen mukaan sukupuoli- ja virtsaelinten sairauksien hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden korvauskustannukset olivat vuonna 2004 noin 90 miljoonaa euroa.

Suomen yleisin sukupuolitauti on ihmisen papilloomaviruksen (HPV) aiheuttama infektio. Kohdunkaulan syöpään yhteydessä olevien virustyyppien aiheuttamien oireettomien infektioiden esiintyvyys on kasvanut jyrkästi 23—31-vuotiailla synnyttäneillä naisilla. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on vuosina 1983—1997 lähes kaksinkertaistunut 30—39-vuotiailla naisilla. Ensimmäisen vuoden helsinkiläisopiskelijoilla "suuren riskin" virustyyppejä löytyy jo noin joka kolmannelta.

Klamydiatartunnat ovat yleistyneet Suomessa jyrkästi 1990-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 2005 todettiin noin 12 700 uutta tartuntaa. Uusista tapauksista 2/3 on alle 25-vuotiailla. Oireettomanakin infektio voi edetä ja johtaa hedelmättömyyteen sekä lisääntyneeseen kohdunulkoisen raskauden riskiin. Nykyisen korkean klamydiaesiintyvyyden on arvioitu lisäävän seuraavien kymmenen vuoden aikana hedelmättömyyshoitojen tarvetta.

Vuonna 2005 Suomessa todettiin 146 kuppa- ja 241 tippuritartuntaa. Uusia HIV-tapauksia todetaan nykyään vuosittain noin 130.

Kondomien käytön väheneminen, sukupuolitautien ja teiniraskauksien lisääntyminen sekä muut edellä esitetyt seikat puoltavat kondomien arvonlisäveron poistoa. Lakialoitteen aiheuttamat vuotuiset kustannukset valtiolle jäävät noin kolmeen miljoonaan euroon.