Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Kalastuslain (379/2015) valmistelussa on tapahtunut vakava virhe. Vanhan kalastuslain mukaisesti Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa vakinaisesti asuvilla oli oikeus saada korvauksetta lupa kalastuksen harjoittamiseen mainituissa kunnissa sijaitsevilla valtiolle kuuluvilla vesialueilla.
Uusi laki säilytti tämän oikeuden mutta kuitenkin siten, ettei lupa koskenut Teno- ja Näätämöjoen vesistön lohen ja taimenen nousualueita, Tuulomajoen ja Paatsjoen lohen ja taimenen nousualueita eikä Tornion- ja Ounasjoen vesistöjen lohen ja taimenen nousualueita, joille erillisten lupien myöntövaltuus osoitettiin Metsähallitukselle. Koska lain 10 §:ssä käsitellään ainoastaan niiden henkilöiden kalastusoikeuksia, joiden kotikuntalain mukainen kotikunta on Enontekiö, Inari tai Utsjoki, tulkittiin yleisesti näiden erillisten lupien koskettavan paikkakuntalaisille erikseen myönnettäviä kausilupia. Mikään automaatio lupa ei ole näille vesialueille ollut tähänkään saakka, vaan lupia on rajoitettu merkittävästi ja kalastus on järjestetty kaikilta osiltaan kestävästi. Viimeisinä vuosina paikkakuntalaisten kalastusoikeus on koskettanut lohen ja taimenen nousualueista lähinnä Lätäsenoa Enontekiöllä, Vetsijokea ja Utsjokea Utsjoella sekä Näätämöjokea, Juutuanjokea ja Ivalojokea Inarissa.
Tilanne onkin Ylä-Lapissa uuden lain myötä erittäin sekava. Tietyt perinteiset vesialueet on nyt rajattu kokonaan paikkakuntalaisten kalastusoikeuden ulkopuolelle, ja muilla alueilla paikkakuntalaiset joutuisivat hankkimaan lupansa samasta kiintiöstä turistikalastajien kanssa. Edes Metsähallitus ei tiennyt lain oikeasta luonteesta, sillä se ehti tänä vuonna myöntää noin sata ilmaista kalastuslupaa aiempien vuosien tapaan ennen kuin myöntäminen keskeytettiin. Kalastajat, jotka ovat vuosikymmeniä kalastaneet näillä vesialueilla, eivät pääse enää kalaan laisinkaan. Ihmiset ovat hankkineet näiden jokien varrelta omaisuutta, kuten mökkejä, ja nyt heille kerrotaan, että kalastaminen näillä alueilla on mahdotonta.
Lohen ja taimenen kalastus vapavälineillä on elintärkeä harrastus monelle ylälappilaiselle alueella, jossa harrastusmahdollisuudet ovat eräpainotteiset. Moni ihminen on valinnut alueen asuinpaikakseen juuri tästä syystä. On outoa, ettei näin merkittävästä muutoksesta kalastukseen edes tiedotettu etukäteen lainvalmistelun yhteydessä. Kaikki tämä viittaa siihen, että lainvalmistelussa on tapahtunut virhe eikä lain vaikutustenarviointia ole suoritettu riittävän kattavasti. On tärkeää, että kalastus järjestetään kaikilta osiltaan kestävästi, mutta paikkakuntalaiset huomioiden.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,