Kotoaan ja hoitolaitoksista katoavat muistisairaat työllistävät viranomaisia ja aiheuttavat huolta omaisille ja hoitajille. Vuonna 2018 muistisairauksiin liittyviä katoamisia ilmoitettiin poliisille 3 300 kappaletta, eli keskimäärin lähes kymmenen päivässä. Tilastotieto perustuu hätäkeskuksissa tehtävään luokitteluun. Kun kadonneesta tulee tieto hätäkeskukseen, se sijoittaa tehtävän sille kuuluvaan tehtävälajiin ja välittää tehtävän poliisille. Muistisairaat ovat luokassa "muistamaton tms.". Kun vanhus katoaa, todennäköisyys hänen löytämisekseen hengissä on jo kahden vuorokauden jälkeen pieni. Poliisin tilastoissa eivät näy ne tapaukset, joissa omaiset, naapurit tai hoitajat ovat löytäneet eksyneen omin neuvoin. Niiden tapausten määrää ei tiedä kukaan. 

Elektroninen valvonta lisää muistisairaan elämänlaatua ja turvallisuutta — ilman valvontaa omasta kodista tulee vankila. Tämä on merkittävä asia, kun tilannetta tarkastellaan itsemääräämisoikeuden näkökulmasta. Elektroninen valvonta käytännössä lisää itsemääräämisoikeutta. Tällä hetkellä on jo käytössä elektronisia apuvälineitä, joista on hyviä kokemuksia — esim. Kuopiossa muistisairailla on käytössä GPS-ranneke, johon voi soittaa ja jolla voidaan soittaa kotihoidon hälytyskeskukseen. Näin lisätään muistisairaan turvallisuutta, vähennetään omaisten huolta ja säästetään poliisien niukkoja resursseja.