Yleisperustelut
Keskuskauppakamarista säädetään voimassa olevassa kauppakamarilaissa. Keskuskauppakamarin pääasialliset tehtävät liittyvät toimimiseen alueellisten kauppakamarien yhteiselimenä ja alueellisten kauppakamarien tukemiseen niille kuuluvien tehtävien hoitamisessa. Lain mukaan Keskuskauppakamari myös kehittää koko maassa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja myöntää Suomen elinkeinoelämän tunnustuksena ansiomerkkejä. Keskuskauppakamarille on laissa säädetty myös eräitä julkisoikeudellisia tehtäviä.
Voimassa olevan lainsäädännön mukaan Keskuskauppakamari asettaa osakeyhtiölain 18 luvun mukaisia vähemmistöosuuden lunastustilanteita varten lunastuslautakunnan, jonka tehtävä on määrätä välimiehet sekä hakea uskotun miehen määräämistä lunastustilanteisiin siten kuin osakeyhtiölaissa ja kauppakamarilaissa säädetään. Lisäksi Keskuskauppakamari asettaa kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetun lain mukaisen välittäjäkoelautakunnan sekä kiinteistörahastolain mukaisen kiinteistönarviointilautakunnan. Keskuskauppakamari päättää lain nojalla mainittujen lautakuntien puheenjohtajien ja jäsenten palkkiot sekä vastaa niiden kustannuksista. Tätä varten Keskuskauppakamarilla on oikeus periä laissa säädettyjä lautakuntien suoritteisiin liittyviä maksuja. Lautakuntien jäseniin ja toimihenkilöihin sovelletaan heidän tehtäväänsä hoitaessaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Asioiden käsittelyyn lautakunnissa sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia ja kielilakia.
Keskuskauppakamarin julkisoikeudellinen rooli on aiheuttanut jossain määrin epäselvyyttä. Keskuskauppakamari on omassa roolissaan pyrkinyt olemaan aktiivinen poliittinen toimija ja vaikuttaja ja on esimerkiksi jakanut vaalirahoitusta. Käytännössä Keskuskauppakamari on leimaantunut varsin vahvasti yhteen eduskuntapuolueeseen, mikä ei ole erityisen hyvin yhteensovitettavissa julkisoikeudellisen toimijan asemaan.
Julkista tehtävää hoidettaessa ja erityisesti julkista valtaa käytettäessä toiminnan on paitsi oltava puolueetonta myös näytettävä puolueettomalta. Keskuskauppakamarin puoluepoliittinen leimaantuminen muodostaa ongelman tämän vaatimuksen kannalta. Keskuskauppakamarin roolin selkeyttäminen ja sille kuuluvien julkisten tehtävien siirtäminen viranomaisille palvelisi yleisön luottamusta julkisen toiminnan puolueettomuuteen. Ylipäänsä tämänkaltaisten julkisten tehtävien keskittäminen viranomaisille on perusteltu kehityssuunta, joka vahvistaisi myös toiminnan läpinäkyvyyttä ja tehostaisi virkavastuun kohdentumista.
Yksityiskohtaiset perustelut
Kauppakamarilaki
Voimassa oleva kauppakamarilaki ehdotetaan korvattavaksi uudella kauppakamarilailla. Muutoksen tarkoituksena on, ettei Keskuskauppakamarille enää osoitettaisi julkisia tehtäviä eikä siitä säädettäisi lainsäädännössä lukuun ottamatta säännöstä siitä, että alueellisten kauppakamarien yhteiselimekseen perustamalla yhdistyksellä on tietyin edellytyksin oikeus käyttää suojattua nimeä "Keskuskauppakamari". Ehdotettu uusi kauppakamarilaki sääntelisi edelleen alueellisia kauppakamareita ja niille osoitettuja lakisääteisiä tehtäviä ulkomaankaupan asiakirjojen vahvistamisessa. Keskuskauppakamari sen sijaan olisi jatkossa luonteeltaan puhtaasti yksityisoikeudellinen alueellisten kauppakamarien ylläpitämä yhdistys.
Pykäläkohtaiset muutokset
Ehdotettavien muutosten määrän vuoksi ehdotetaan säädettäväksi kokonaan uusi kauppakamarilaki. Ehdotettava uusi laki noudattelisi nykyisen lain systematiikkaa ja rakennetta, mutta siitä olisi poistettu Keskuskauppakamaria koskeva sääntely lukuun ottamatta säännöstä siitä, että "Keskuskauppakamari"-nimi olisi edelleen suojattu ja sitä saisi käyttää vain sellainen rekisteröityjen kauppakamarien yhteiselimekseen perustama yhdistys, jonka jäsenyhteisöinä on vähintään 70 prosenttia rekisteröidyistä kauppakamareista.
Ehdotetun uuden kauppakamarilain 1 § poikkeaisi nykyisestä siinä, että alueellisten kauppakamarien toiminta-alueen vahvistaminen asetettaisiin Keskuskauppakamarin sijaan työ- ja elinkeinoministeriön tehtäväksi. Pykälästä puuttuisi myös muu Keskuskauppakamaria koskeva sääntely.
Ehdotetun lain 2 §:stä olisi poistettu nykyisen lain 2 §:n 2 momentin sääntely Keskuskauppakamarille osoitetuista julkisoikeudellisista tehtävistä. Voimassa olevan lain mukaan nämä tehtävät ovat osakeyhtiölain mukaisen lunastuslautakunnan asettaminen ja ylläpitäminen, kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetun lain mukaisen välittäjäkoelautakunnan asettaminen ja ylläpitäminen sekä kiinteistörahastolain mukaisen kiinteistönarviointilautakunnan asettaminen ja ylläpitäminen. Aikaisemmin Keskuskauppakamarilla on ollut myös tilintarkastajien valvontaan liittyviä tehtäviä, jotka on tilintarkastuslain uudistuksessa (1141/2015) siirretty Patentti- ja rekisterihallituksen yhteydessä toimivalle tilintarkastusvalvonnalle.
Osakeyhtiölain 18 luvun mukaisia vähemmistöosuuden lunastustilanteita varten on asetettava lunastuslautakunta, jonka tehtävänä on määrätä välimiehet ja hakea uskotun miehen määräämisiä siten kuin osakeyhtiölaissa säädetään. Tämän lautakunnan asettaminen ja ylläpitäminen ehdotetaan siirrettäväksi Keskuskauppakamarilta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtäväksi. Lautakuntaa koskeva nykyisen kauppakamarilain sääntely ehdotetaan siirrettäväksi osaksi osakeyhtiölain 18 lukua.
Kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetun lain mukaisen kiinteistönvälittäjäkoelautakunnan sekä kiinteistörahastolain mukaisen kiinteistönarvioitsijalautakunnan asettaminen ehdotetaan siirrettäväksi Keskuskauppakamarilta Itä-Suomen aluehallintoviraston tehtäväksi. Itä-Suomen aluehallintovirasto vastaa jo nykyisin kiinteistörekisteritehtävistä koko maan alueella.
Ehdotetun kauppakamarilain 3 §:ssä säädettäisiin edelleen, että työ- ja elinkeinoministeriö myöntää alueellisten kauppakamarien toimiluvat, mutta nykyisestä poiketen lupaa ei enää myönnettäisi Keskuskauppakamarin esityksestä vaan ministeriölle tehtävästä hakemuksesta. Jotta alueellisten kauppakamarien keskinäinen koordinaatio säilyisi toimivana eikä päällekkäisyyksiä syntyisi, pykälään esitetään lisättäväksi säännös siitä, että kauppakamarin perustamista koskevan hakemuksen mukainen toiminta-alue ei saa olla päällekkäinen jo rekisteröidyn kauppakamarin kanssa. Tämän varmistamiseksi työ- ja elinkeinoministeriön pitäisi varata rekisteröidyille kauppakamareille mahdollisuus lausua uuden kauppakamarin perustamislupaa koskevasta hakemuksesta ennen luvan myöntämistä.
Ehdotetussa laissa ei enää olisi nykyisen kauppakamarilain 4 §:ää vastaavaa sääntelyä Keskuskauppakamarin hallinnosta. Koska Keskuskauppakamarilla ei olisi enää julkisoikeudellista roolia, ei ole tarpeen, että sen hallinnosta säädetään laissa, vaan kauppakamareilla olisi mahdollisuus järjestää hallinto yhdistyslain puitteissa parhaaksi katsomallaan tavalla.
Voimassa olevan kauppakamarilain 5 ja 6 § koskevat osakeyhtiölain 18 luvussa tarkoitettua lunastuslautakuntaa. Ne esitetään 2 §:n yhteydessä perustelluin tavoin siirrettäväksi osakeyhtiölain 18 lukuun uusiksi 3 a ja 3 b §:ksi. Pykäliä muutettaisiin niin, että lunastuslautakunnan asettamisesta vastaisi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. ELY-keskus vahvistaisi lautakunnan puheenjohtajan ja jäsenten palkkioiden perusteet sekä vastaisi lautakunnan kustannuksista. Kustannusten kattamiseksi ELY-keskuksella olisi oikeus periä lunastajalta maksu välimiesten asettamisesta ja uskotun miehen määräämisen hakemisesta aiheutuneista kustannuksista valtion maksuperustelain mukaisesti, mikä tarkoittaisi pyrkimystä kustannusvastaavuuteen. Osakeyhtiölain 18 luvun 4 §:n 1 momentti ja 5 §:n 1 momentti päivitettäisiin vastaamaan uutta sääntelyä poistamalla niistä viittaukset Keskuskauppakamariin.
Ehdotetun kauppakamarilain 4—6 § vastaisivat voimassa olevan lain 7—9 §:ää kuitenkin niin, että Keskuskauppakamaria koskevat kohdat olisi poistettu. Lisäksi 6 §:ää päivitettäisiin sisällöllisesti vastaamaan nykyistä tilintarkastuslakia niin, että tilintarkastajien hyväksyjänä toimii tilintarkastusvalvonta.
Ehdotetun lain 7 §:ssä säädetäisiin oikeudesta käyttää nimiä "kauppakamari" ja "Keskuskauppakamari". Kun Keskuskauppakamaria koskeva sääntely ehdotetaan poistettavaksi laista, ei yksinoikeutta "Keskuskauppakamari"-nimen käyttämiseen voisi enää nykyisen lain tapaan kytkeä suoraan lailla säädeltyyn elimeen. Sen sijaan nimen käyttöoikeus varattaisiin sellaiselle rekisteröityjen kauppakamarien yhteiselimekseen perustamalla yhdistykselle, jonka jäsenyhteisöinä on vähintään 70 prosenttia rekisteröidyistä kauppakamareista. Näin sääntely säilyttäisi "Keskuskauppakamari"-nimen edelleen suojattuna eikä toisaalta vaarantaisi nykyisen Keskuskauppakamarin mahdollisuuksia jatkaa nimen käyttämistä.
Kiinteistönvälittäjäkoelautakuntaa ja kiinteistönarviointilautakuntaa koskevien muutosten vuoksi olisi tarpeen muuttaa myös kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annettua lakia sekä kiinteistörahastolakia.
Kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetun lain 12 §:n 1 momenttia ja 13 §:n 1 momenttia muutettaisiin niin, että kiinteistönvälittäjäkoelautakunnan asettaa, sen puheenjohtajan ja jäsenten palkkioiden perusteista päättää sekä sen kustannuksista vastaa Itä-Suomen aluehallintovirasto. Virastolla olisi oikeus periä kiinteistönvälittäjäkokeeseen osallistumisesta maksu valtion maksuperustelain mukaisesti.
Kiinteistörahastolain 18 §:ää muutettaisiin poistamalla siitä viittaus Keskuskauppakamariin kiinteistönarviointilautakunnan nimeäjänä. Lain 18 a ja 18 d §:ää muutettaisiin siten, että kiinteistönarviointilautakunnan asettaa, sen puheenjohtajan ja jäsenten palkkioiden perusteista päättää sekä sen kustannuksista vastaa Itä-Suomen aluehallintovirasto. Virastolla olisi oikeus periä valtion maksuperustelakia noudattaen maksu kiinteistönarvioitsijakokeeseen osallistumisesta, rekisteröintimaksu ja vuosimaksu kiinteistönarvioitsijoilta ja kiinteistönarviointiyhteisöiltä sekä maksu lautakunnan muun toiminnan järjestämisestä.
Lakien voimaantulo tulisi säätää niin, että uusia vastuita saavilla viranomaisilla on riittävä aika valmistautua tehtävien hoitamiseen. Lakien voimaantulo ei katkaisisi kumottavan lain tai muutettavien lakien nojalla asetettujen lautakuntien toimikautta, vaan nämä hoitaisivat tehtäviään kolmen vuoden toimikautensa loppuun, minkä jälkeen uudet lautakunnat asetettaisiin uuden lainsäädännön mukaisesti. Kaikkiaan ehdotetut muutokset selkiyttäisivät Keskuskauppakamarin asemaa yksityisoikeudellisena yhdistyksenä vähentäen sen rooliin liittyvää epäselvyyttä ja tulkinnanvaraisuutta. Julkisten tehtävien keskittäminen vahvemmin valtion viranomaisille olisi omiaan vahvistamaan hallinnon selkeyttä, oikeusturvaa ja hyvän hallinnon takeita sekä kohdentamaan selkeämmin niihin liittyvää virkavastuuta.