Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Lakialoitteessa esitetään työttömyysturvalain (1290/2002) 7 luvun 4 §:n 1 momentin muuttamista sekä aiemmin kumotun 4 momentin tilalle uutta 4 momenttia. Muutoksilla esitetään, että työmarkkinatuen rakennetta muutetaan siten, että työmarkkinatuen määrä lasketaan 80 prosenttiin peruspäivärahan määrästä. Työmarkkinatuen voisi kuitenkin jatkossa korottaa peruspäivärahan tasolle osoittamalla vaadittavan tason suomen tai ruotsin kielen taidostaan.
Suomalainen yhteiskunta tarvitsee lisää työvoimaa erityisesti työikäisistä ihmisistä. Nykyisellään sosiaaliturvajärjestelmä ei riittävästi kannusta työntekoon. Samalla myös maahanmuuttajien kotoutumisessa on ollut puutteita eivätkä maahanmuuttajat ole työllistyneet toivotulla tavalla. Tarvitaan tehokkaampia keinoja, joilla työllisyyttä saadaan nostettua erityisesti maahanmuuttajien parissa. Maahanmuuttajien pitkittyneen työttömyyden syynä on usein puutteellinen kielitaito. Suomalaisilla työmarkkinoilla tarvitaan kuitenkin pääsääntöisesti suomen tai ruotsin kielen osaamista, minkä vuoksi järjestelmän tulee kannustaa jokaista hankkimaan riittävä kielitaito. Myös eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan kotouttamispolitiikka ei nykyisellään toimi ja tilanteen korjaamiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja. Valiokunta piti hälyttävänä sitä, että kotoutumiskoulutuksen tavoitekielitason saavutti vain vajaa 35 prosenttia koulutuksen päättäneistä.
Työttömillä maahanmuuttajilla tulisi pohjoismaiseen tapaan olla rahallinen kannustin hankkia parempi kielitaito, jotta he pääsevät helpommin tukiriippuvuudesta eroon. Perustuslaki kuitenkin rajaa muutosvaihtoehtoja. Toimeentulotukea pidetään Suomessa perustuslain suojaamana etuutena, eikä edes sen indeksiin saa koskea. Näin perustuslakivaliokunta päätti tilanteessa, jossa kaikkien muiden tukimuotojen indeksit jäädytettiin Sipilän hallituksen säästötoimena.
Tässä lakialoitteessa huomioidaan perustuslakivaliokunnan tekemät päätökset, eikä tukitaso jää toimeentulotuen alle. Työmarkkinatuki on toimeentulotuen perusosaa korkeampi tukimuoto. Lakialoitteessa ehdotetaan, että työmarkkinatukea lasketaan kaikkien osalta. Näin aloite ei syrji mitään väestöryhmää. Lakialoitteessa rakennetaan työmarkkinatukeen kielilisä, minkä myötä kielitaitonsa osoittamalla voi nostaa työmarkkinatukensa peruspäivärahan tasolle. Kielitaidon todistaminen tapahtuisi esimerkiksi peruskoulun päättötodistuksella tai osallistumalla yleiseen kielitutkintoon eli YKI-kurssien suorittamiseen. Suomen kansalaisuutta hakevan tulee osoittaa riittävä suomen tai ruotsin kielen taito suorittamalla yleisen kielitutkinnon suullinen ja kirjallinen osa vähintään taitotasolla 3. Vastaava taso vaadittaisiin työmarkkinatuen kielilisään.
Koska toimeentulotuki on verovapaa etuus ja työmarkkinatuki on verollinen peruspäivärahan suuruuteen sidottu etuus, on järkevää jatkaa tätä laissa olevaa käytäntöä ja edelleenkin sitoa työmarkkinatuki peruspäivärahan määrään. Lakialoitteessa ehdotetaan. että työmarkkinatuki lasketaan 80 prosenttiin peruspäivärahan tasosta. Kielitaitonsa osoittamalla voi työmarkkinatukensa nostaa peruspäivärahan tasolle. Esitys sisältyy kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin vuodelle 2023.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,