PERUSTELUT
1 Kertakäyttökassien ympäristökuormitus
Maailmassa kulutetaan vuosittain arviolta noin 500—1 000
miljardia muovipussia eli yli miljoona muovipussia minuutissa. Suomessa
muovikasseja valmistetaan Suominen Joustopakkaukset Oy:n
mukaan noin 500 miljoonaa kappaletta vuodessa. Yksin S-ryhmän
päivittäistavarakaupoissa myydään
vuosittain noin 106 miljoonaa muovikassia.
Muovipussien valmistus kuluttaa energiaa ja raaka-aineina kemikaaleja
ja fossiilista öljyä. Suurin ympäristöhaitta
aiheutuu kuitenkin käytön jälkeen. Maailmassa
kuolee vuosittain arviolta satojatuhansia merieläimiä pusseihin
tukehtumalla. Muovipussit aiheuttavat roskaantumista ja tukkivat
viemäreitä. Australian ympäristöministerin
tiedotteen mukaan muovipussit ja muu muovijäte muodostavat
noin puolet tuulten kuljettamista kaatopaikkajätteistä.
Keskimääräinen muovipussin hajoamisaika
on vähintään tuhat vuotta.
Toisin kuin yleisesti luullaan, paperista valmistetut kertakäyttöpussit
eivät välttämättä ole ympäristön
kannalta parempia. Punnittaessa eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia
pelkkä materiaalin uusiutuvuus ja tuotteen biohajoavuus eivät
riitä suosimisperusteiksi, vaan on tarkasteltava tuotteen
koko elinkaarta.
Suomen Luonnonsuojeluliiton tekemän luonnonvarojen
kulutusta mittaavan MIPS-laskelman mukaan paperikassin valmistamiseen
kuluu selvästi muovikassia enemmän uusiutumattomia
luonnonvaroja. Vuoden käyttöaikana muovikassi
kuluttaa yli 20-kertaisesti ja paperikassi jopa 250-kertaisesti
luonnonvaroja monikäyttöiseen kangaskassiin verrattuna.
Tulos ei muutu olennaisesti, vaikka kertakäyttökasseja
käytettäisiin useamman kerran. Paperikassin kuormitus
koostuu erityisesti raaka-aineista, muovikassin kulutus taas elinkaaresta
ja luonnossa hajoamattomuudesta luonnossa.
Biohajoavien muovipussien elinkaaren aikainen kuormitus voi
sekin olla merkittävä. Lisäksi niiden
valmistuksessa käytetään mm. geenimuunneltua
maissia.
Suomessa ympäristöministeriö on laatinut kertakäyttökassien
verottamisesta muistion "Selvitys vähittäiskaupan
kertakäyttökassien verottamiseen liittyvistä kysymyksistä"
(moniste 3/1996). Muistiossa suositellaan aiheen tarkempaa
selvittämistä.
2 Kertakäyttökassiveron vaikutukset
Vuonna 2002 Irlannissa otettiin käyttöön
15 sentin suuruinen vero muovipussilta. Veroa korotettiin 22 senttiin
heinäkuussa 2007. Veron tarkoituksena on vähentää muovipussien
haittoja taloudellisesti tehokkaalla tavalla ja soveltaa
yleisesti hyväksyttyä aiheuttaja maksaa -periaatetta. Tietyt
erityisalat saivat verosta vapautuksen hygieniasyistä.
Dublinin yliopistossa laaditun tutkimuksen "Applying Environmental
Product Taxes and Levies — Lessons from the Experience
with the Irish Plastic Bags Levy" mukaan vero on osoittautunut tehokkaaksi
ohjauskeinoksi, sillä se on vähentänyt
muovipussien käyttöä tutkimukseen osallistuneissa
kaupoissa keskimäärin 90 %. Vero
toimii parhaiten, kun se yhdistetään tiedotuskampanjaan
ja yleiseen kuluttajavalistukseen.
Irlantilaisten enemmistö suhtautuu veroon ympäristön
kannalta järkevänä ratkaisuna. Kaupat
arvioivat lain vaikutuksia pääasiassa neutraaleiksi
tai myönteisiksi. Veroon liittyvät kulut koetaan
yleisesti vähäisemmiksi kuin muovipussien ostamisesta,
kuljetuksesta, varastoinnista ja myymisestä aiheutuvat
kustannukset.
Veron kustannukset valtiolle olivat kohtuullisia. Lain toteutus
ja seuranta maksoivat voimaantulovuonna noin 1,2 miljoonaa euroa,
ja mainontaan valtio käytti 358 000 euroa. Veron tuotot
ovat puolestaan noin 17 miljoonaa euroa vuodessa.
Kertakäyttökassivero on yhteiskunnallisesti reilu,
eikä se vääristä kilpailua.
Korvaavia, moneen kertaan käytettäviä kasseja
on runsaasti markkinoilla, ja vero lisää näiden
kassien kysyntää. Vero vähentää tehokkaasti
kassien valmistuksen ja käytöstä poistamisen
ympäristöhaittoja.
Veron kohdentaminen vain muovipusseihin voisi vääristää markkinoita
ja johtaa siihen, että kulutus siirtyisi kertakäyttöisiin
paperikasseihin, mikä lisäisi elinkaaren aikaista
ympäristökuormitusta. Siksi on perusteltua periä veroa yhtä lailla
kaikista kertakäyttöisistä kasseista materiaalista
riippumatta.
3 Kertakäyttökassiverot muualla maailmassa
Kertakäyttöisten kassien verottamista suunnitellaan
muissakin maissa. Skotlantiin on esitetty Irlannin mallin mukaista
muovipussiveroa. Vaikutusten arviointi ehdotetusta verosta valmistui
kesällä 2005, ja sen johtopäätökset
seuraavat monilta osin Irlannissa tehtyjä havaintoja.
Etelä-Afrikka on kieltänyt alle 30 mikronin paksuiset
muovipussit kokonaan. Ugandassa yritykset eivät saa tuottaa,
tuoda ulkomailta tai käyttää muovipusseja.
Kenia suunnittelee muovipussien verottamista ja alle 30 mikronia
paksujen muovipussien kieltämistä.
Muovipussien verottamisesta keskustellaan tai sitä suunnitellaan
myös mm. Kanadassa, Uudessa-Seelannissa, Filippiineillä,
Taiwanissa ja Englannissa. Australiassa kuluttajia kannustetaan
valitsemaan tavallisen muovipussin tilalle ns. green bag -kassi,
jota voi käyttää monta kertaa.Paikallistasolla
San Franciscon kaupunki Yhdysvalloissa päätti
kieltää muovipussit kaupan suuryksiköistä maaliskuussa
2007. San Franciscossa suunnitellaan myös kertakäyttöisten
paperipussien verottamista. Kalifornian osavaltiossa tuli kesäkuussa
2007 voimaan laki, joka velvoittaa kaikki suuret kaupat järjestämään
muovikasseille kierrätyksen. Pariisi aikoo puolestaan kieltää muovipussien
antamisen kaupoista vuoden 2007 aikana.
Useat kaupan alan yritykset ovat kiinnostuneita kertakäyttöpussien
korvaamisesta ympäristömyönteisillä vaihtoehdoilla.
Ison-Britannian suurin kauppaketju Tesco antaa asiakkailleen
bonuspisteitä, jos he eivät ota maksutonta pussia.
Myös suomalaiset SOK ja Kesko pohtivat mm. muovikasseista
aiheutuvan ympäristökuormituksen vähentämistä.