Perintöveron maksuunpano aiheuttaa monille ihmisille vakaviakin taloudellisia ongelmia läheisen kuoleman jälkeen. Vero tulee maksuun henkilön kuoleman jälkeen, mutta omaisuus ei usein tule perinnönsaajan haltuun, koska leskellä on oikeus pitää puolisoiden yhteinen koti hallussaan. Lesken periessä puolison jää lesken vähennyksen jälkeen usein maksettavaa, vaikka omaisuutena olisi vain tavanomainen omaisuus, kuten yhteinen asunto ja kesäpaikka. Joskus perillinen joutuu ottamaan velkaa tai pahimmassa tapauksessa jopa luopumaan perinnöstä.  

Perintövero koskee kovemmin tavallista suomalaista työssäkäyvää ja yrittäjää eikä vain varakasta marginaalia. Perintöverotusta on asteittain kohtuullistettava erityisesti poistamalla ne kohtuuttomuudet, jotka koskevat leskeä ja perittävän lapsia.  

Verotus kaipaa uudistusta erityisesti lesken ja lasten aseman parantamiseksi sekä lesken hallinta-ajan rauhoittamiseksi verotukselta. Lesken ja alaikäisten rintaperillisten verovähennys ei aina riitä poistamaan ongelmaa, vaan veron maksuunpanoa tulee siirtää siten, että vero maksetaan asumisesta molempien puolisoiden kuoltua tai omaisuuden muuten siirtyessä saajan vapaaseen hallintaan. 

Aloite liittyy talousarvioaloitteeseen ehdotetun määrärahan vähentämisestä (40 000 000 euroa) perintö- ja lahjaveron tuotosta ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.