PERUSTELUT

1 Nykytila ja ehdotetut muutokset

Kansaneläkkeen määrästä säädetään kansaneläkelain (724/2001) 24 §:ssä. Vuonna 2003 yksinäiselle eläkkeensaajalle maksettava täysi kansaneläke on ensimmäisessä kuntaryhmässä 493,45 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 472,93 euroa kuukaudessa. Puolisoilla täyden kansaneläkkeen määrä on ensimmäisessä kuntaryhmässä 434,17 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 416,69 euroa kuukaudessa. Edellä luetellut euromäärät vastaavat vuoden 2003 tammikuun kansaneläkeindeksin tasoa.

Kansaneläkkeen määrään tehtiin vuoden 1984 jälkeen ensimmäinen tasokorotus 1.6.2001. Sen jälkeen pienimpien eläketulojen varassa elävät eivät ole saaneet käteen jäävään tuloon lisää veronalennusten muodossa. Pääministeri Anneli Jäätteenmäen hallituksen hallitusohjelman mukaan täyttä kansaneläkettä aiotaan normaalin indeksitarkistuksen lisäksi korottaa vain kahdeksalla eurolla kuukaudessa ja vasta vuoden 2006 alusta lukien. Samanaikaisesti hallitus kuitenkin toteuttaa etupainotteisesti ensisijaisesti suurituloisia hyödyttävät veronalennukset suurelta osin jo kuluvan vuoden aikana.

Kansaneläkkeen tasokorotus toisi parannusta erityisesti sellaisille pienituloisille eläkkeensaajille, jotka eivät ole hyötyneet ns. raippaveron poistamisesta ja joiden toimeentuloon hallituksen 1.7.2003 lukien veroperusteisiin ehdottamat tarkistukset eivät tuo helpotusta siksi, että pienituloisimmat eläketuloa saavat eivät tulojen vähäisyyden takia maksa veroa.

Kansaneläkkeen tasokorotus korottaa myös verotuksessa tehtävän kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen määrää. Noin 685 000 eläkkeensaajaa saisi tasokorotuksen. Heistä kunnallisveroa maksavat saisivat myös eläketulovähennyksen nousun kautta lisää käteen jäävää eläkettä. Lisäksi yli 200 000 sellaista eläkkeensaajaa, jotka eivät saa lainkaan kansaneläkettä, saisi eläketulovähennyksen kautta lisää tuloa. Tasokorotus nostaisi käteen jäävää eläkettä yhteensä noin 900 000 eläkkeensaajalla pienimmistä eläkkeistä alkaen. Korotuksen määrä on laskettu vuoden 2003 kansaneläkeindeksin tasossa. Maksettavan tasokorotuksen määrää nostaa myös vuoden alussa tehtävä kansaneläkkeen indeksitarkistus.

2 Esityksen taloudelliset vaikutukset

Valtiontalous.

Vuoden 2003 toukokuussa eläkevähenteistä kansaneläkettä saavien lukumääräksi arvioidaan 675 000 kansaneläkkeensaajaa. Heistä noin 24 000 on laitoshoidossa. Vuositasolla vuoden 2003 indeksitasossa lasketun 18 euron tasokorotuksen kustannusvaikutus on yhteensä noin 148 miljoonaa euroa, josta kansaneläkemenojen osuus on noin 143 miljoonaa euroa.

Tasokorotuksen saisi noin 5 000 leskeneläkkeen saajaa, 60 000 ylimääräisen rintamalisän saajaa ja 700 sotilasavustuksen saajaa.

Maksussa olevia luopumistukia arvioidaan tammikuun 2004 alussa olevan 8 200 kappaletta ja sukupolvenvaihdoseläkkeitä 4 200 kappaletta. Näistä arviolta 7 800 luopumistuen saajaa ja 3 800 eläkkeensaajaa saisi tasokorotuksen. Muutokset lisäisivät luopumistukijärjestelmän menoja noin kaksi miljoonaa euroa vuonna 2004. Sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmässä menojen lisäys olisi noin miljoona euroa vuonna 2004. Kustannukset on arvioitu siten, että tasokorotuksen määrä 18 euroa vastaa vuoden 2003 kansaneläkeindeksin tasoa.

Eläkkeensaajat.

Ennakoidun kansaneläkeindeksin tarkistuksen johdosta täyden kansaneläkkeen korotus olisi vuonna 2004 arviolta 18,30 euroa kuukaudessa. Kansaneläkkeen tasokorotus nostaisi siten esimerkiksi toisessa kuntaryhmässä niiden yksinäisten eläkkeensaajien kansaneläkkeen määrää, joiden työeläke on alle 1 028 euroa kuukaudessa. Naimisissa olevilla eläkkeensaajilla tämä työeläkkeen yläraja olisi noin 916 euroa kuukaudessa.

Kansaneläkkeen tasokorotus nostaisi samalla kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen määrää. Sen vuoksi nettoeläkkeen määrä kasvaisi myös sellaisilla työeläkkeen saajilla, jotka eivät saa kansaneläkettä, mutta ovat verotuksessa oikeutettuja eläketulovähennykseen. Kunnallisverotuksessa eläketulovähennyksen saavat yksinäiset eläkkeensaajat, joiden verotettava tulo on alle 1 344 euroa kuukaudessa, ja naimisissa olevat eläkeläiset, joiden verotettava tulo ei ylitä 1 145 euroa kuukaudessa.

Kansaneläkelain 24 ja 42 b §:n muuttamisesta annettavassa laissa ja perhe-eläkelain 15 a §:n muuttamisesta annettavassa laissa säädettäväksi ehdotetut euromäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.