Energian hinnat ovat nousseet tuntuvasti viimeisen vuoden aikana Suomessa ja muualla Euroopassa johtuen keskeisesti Ukrainan sodan vaikutuksista energiamarkkinoihin. Monet Euroopan maat ovat riippuvaisia venäläisestä fossiilienergiasta, erityisesti maakaasusta. Venäläisen maakaasun saatavuuden heikentyminen ja valtioiden aktiivinen irtaantuminen sen käytöstä ovat luoneet niukkuutta energiamarkkinoille, mikä on nostanut sähkön hintaa voimakkaasti. Voidaan puhua jo energiakriisistä.
Suomessa energiahinnat ovat nousseet vähemmän kuin euroalueella keskimäärin, mutta silti merkittävästi. Sähkön pörssihinta on ollut historiallisesti tarkasteltuna tavalliseen tasoon nähden moninkertainen, mikä on kasvattanut tuntuvasti monien kuluttajien sähkölaskua. Vastaavasti monet kuluttajat ovat sitoutuneet määräaikaisiin kiinteähintaisiin sähkösopimuksiin, joiden sopimuskaudet ovat päättymässä. Uusia määräaikaisia sähkösopimuksia ei joko tehdä lainkaan tai tällä hetkellä tehtävissä sopimuksissa kuluttajat sitoutuvat merkittävästi totuttua korkeampaan hintatasoon, jolla on vaikutuksia kotitalouksien taloudelliseen asemaan.
Energiakriisin aiheuttaman taloudellisen ahdingon ennakoidaan pahenevan tulevana talvena. Esimerkiksi asuintalojen lämmitykseen käytetään Suomessa yleisimmin sähkölämmitystä, ja nyt näköpiirissä on jopa nelinumeroisia kuukausittaisia sähkölaskuja. Osa kotitalouksista kohtaa merkittäviä maksuvaikeuksia tilanteessa. Asiakastieto Oy:n mukaan maksamattomista sähkölaskuista aiheutuneiden maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvanut 18 prosenttia vuonna 2022, vaikka hintapiikin odotetaan olevan vasta edessä talvella 2023.
Kotitalouksien tilanteen helpottamiseksi hallitus on tehnyt päätöksiä täsmätoimista, joilla vastataan energian hintojen nousuun. Keskeisiä toimia ovat esimerkiksi kotitalousvähennyksen kautta tehtävä tuloverotuksen sähkövähennys sekä Kelan myöntämä sähkötuki. Laajempaan inflaatiokehitykseen kytkeytyen myös ulosottoon on tulossa määräaikaisia muutoksia suojaosan tason ja vapaakuukausien määrän suhteen vuodelle 2023.
Tässä lakialoitteessa esitetään edelleen toimenpiteitä, joilla voidaan tukea erityisesti ulosoton vuoksi haavoittuvaisessa taloudellisessa asemassa olevia kotitalouksia. Vuonna 2020 covid-19-epidemiasta johtuen ulosottokaareen tehtiin väliaikaisia muutoksia, jotka olisi syytä ottaa jälleen määräaikaisina käyttöön energiakriisin vaikutusten lievittämiseksi.
Ulosottokaari mahdollistaa normaalioloissa lainkäyttäjälle hyvät mahdollisuudet huomioida erilaiset poikkeukselliset olosuhteet, joiden vuoksi normaalia ulosottomenettelyä voidaan joko lykätä tai rajoittaa. Väliaikaisen lain tavoitteena on, että energiakriisistä aiheutuvat taloudelliset vaikeudet voidaan ottaa vielä voimassa olevaa säännöstöä paremmin huomioon ulosottomenettelyssä oikeudenmukaiseksi koettavan ulosottomenettelyn muodostamiseksi.
Ulosottokaaren väliaikaisten covid-19-epidemian aikana säädettyjen säännösten avulla haluttiin varmistaa, että ulosotolla on lainsäädäntöön perustuva mahdollisuus myöntää ulosottomenettelyssä poikkeuksellisen taloustilanteen huomioivia joustoja. Joustojen tarkoituksena oli turvata kansalaisten ja yritysten taloudellista selviytymistä epidemian aiheuttamista vaikeuksista. Ulosottomenettelyä koskevilla väliaikaisilla joustoilla pystyttiin paremmin turvaamaan molempien osapuolten oikeuksia poikkeusoloissa.
Nyt energiakriisi vaatii vastaavia joustoja ulosottomenettelyyn. Energiakriisin ajaksi säädettävällä väliaikaisella lailla on tarkoitus helpottaa velallisten mahdollisuutta saada covid-19-epidemian aikaisen sääntelyn tavoin rajoitettu tai kevennetty ulosottomenettely. Helpotukset on tarkoitettu niille, joiden taloudellista tilannetta energiakriisi ja siitä johtuva energian hintojen nousu ovat vaikeuttaneet.
Väliaikaisella lailla velallisella olisi mahdollisuus hakea vapaakuukautta, vaikka ulosmittaus ei olisi kestänyt yhtäjaksoisesti vielä vuotta tai lähes vuotta. Velalliselle voitaisiin myöntää lisää maksuaikaa ja säädettäisiin ulosmittauksen määrän rajoittamisesta, mikäli henkilön maksukyky on olennaisesti heikentynyt. Myös häätöjen täytäntöönpanoa tai muuttopäivää voidaan lykätä, ja ulosoton joutuisuusvaatimukseen covid-19-epidemian aikana tehty muutos on tarkoitus ottaa tässä tilanteessa käyttöön.