PERUSTELUT
Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelmassa
luvataan osana aluepolitiikkaa edistää etätyön
tekemistä sekä poistaa sen esteitä. Hallitusohjelmassa
luvataan panostaa myös tietoyhteiskuntakehityksen edistämiseen.
Tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteen mukaisesti nopeat, alueellisesti
kattavat ja käyttäjilleen kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet
ovat hallituksen lupauksen mukaan kaikkien kansalaisten käytettävissä vuoden
2005 loppuun mennessä.
Työministeriön työelämän
toimintatapojen edistämistä koskeva kehittämisohjelma
Tykes tutkii muuttuvan työelämän tarpeita.
Julkista rahoitusta tietoyhteiskuntakehitykseen on lisätty.
On perusteltua tehostaa tietoyhteiskuntakehityksen ja siihen
tehtyjen panostusten toteutumista käytännössä myös
verotuksen keinoin. Tämä voi toteutua, kun lainsäädäntöön
sisällytetään uutena kannustava etätyövähennys.
Aloitteen mukaan se myönnettäisiin työntekijälle,
joka tekee etätyötä kotona tai asuntonsa
välittömässä läheisyydessä,
esimerkiksi maaseutukylän etätyökeskuksessa.
Se on työtä, josta työntekijä ja työnantaja
ovat virallisesti sopineet ja joka tapahtuu työsuhteessa
työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Käytännössä se
voi tapahtua esimerkiksi niin, että työntekijä tekee
etätyötä neljänä päivänä viikossa
ja yhtenä työpäivänä työskentelee
varsinaisella työpaikalla. Näin henkilökohtainen
kontakti työyhteisöön säilyy,
mutta pääosa työmatkoista säästyy.
Tietoyhteiskunnassa työtä tehdään
yhä enemmän ja useilla aloilla tietoverkoissa,
jotka eivät ole paikkaan tai aikaan sidottuja. Tätä yleisintä etätyötä laajempi
käsite on e-työ, joka tarkoittaa etätyötä,
jossa hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa
työn ja liiketoiminnan organisoinnissa. Etätyö on
viime vuosina yleistynyt Suomessa. Työvoimasta etätyötä tekee
satunnaisesti 20 %, säännöllisesti
10 % ja jatkuvasti 5 % (ECaTT,
1999, 2000).
Etätyön lisääminen on kokonaistaloudellisesti
edullista ja ympäristöystävällistä,
ja se edistää työtekijöiden
terveyttä ja hyvinvointia. Etätyö vähentää työpaikkamatkoja,
ruuhkia ja polttoaineen käyttöä. Kun
työmatkat vähenevät merkittävästi,
työntekijän henkiset ja fyysiset voimat säästyvät
työhön ja vapaa-aikaan. Se lisää liikenneturvallisuutta.
Työmatkoihin kuluvan ajan työntekijä voi
käyttää perhe-elämän,
itsensä kehittämisen tai harrastusten hyväksi.
Lisäksi etätyö alentaa työ-
ja sosiaalitilojen käytöstä aiheutuvia
kustannuksia. Työpisteiden vuorokäyttöä voidaan
lisätä, mikä tuo säästöjä ja
tehokkuutta tilojen ja laitteiden käytössä.
Etätyön tukeminen on myös merkittävä tapa lisätä maaseudun
elinvoimaisuutta ja vahvistaa kuntien taloutta. Nykyinen voimakas
maaltamuutto aiheuttaa mittavia kustannuksia, kun asuntoja jää tyhjiksi
maaseudulla ja palvelut heikkenevät. Samanaikaisesti taajamiin
joudutaan rakentamaan uusia asuntoja ja palveluja.
Maallemuuton esteenä on usein työmatkojen piteneminen
ja matkakustannuksien lisääntyminen. Viimeaikainen
polttonesteiden hintojen voimakas nousu on entisestään
edistänyt kielteistä väestökehitystä maaseudulla.
Pohjois-Karjalassa tehdyn tutkimuksen mukaan etätyö on
varteenotettava vaihtoehto pitkää työmatkaa kulkeville.
Tutkimuksen mukaan etätyötä on perusteltua
lisätä ja sen asema virallistaa. (22.8.2003 Joensuun
yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos)
Etätyövähennys
Lakialoitteessa ehdotettu etätyövähennys
on yksi keino lisätä etätyön
tekemistä. Ehdotuksen mukaan etätyön
vuoksi toteutumatta jääneet työmatkat
asunnosta varsinaiseen työpaikkaan ja takaisin halvimman
kulkuneuvon käyttökustannusten mukaan laskettuina
voitaisiin vähentää matkakustannuksiin
verrattavina kustannuksina tuloverotuksessa. Etätyövähennyksen
ja toteutuneiden työmatkakustannusten yhteenlaskettu enimmäismäärä,
olisi sama kuin on lain mukainen työmatkakustannusten vähennysoikeuden enimmäismäärä
ja
omavastuu olisi samoin sama kuin työmatkakustannuksissa.
Siltä osin kuin etätyövähennys
korvaa työmatkakuluvähennystä, se ei
aiheuta veronsaajille verotulomenetyksiä. Muutoin etätyövähennyksen
taloudelliset vaikutukset korvautuvat pääosin
energia-, ympäristö- ja muina hyötyinä, työntekijöiden
hyvinvoinnin ja työkyvyn paranemisena sekä työn
ja perheen yhteensovittamisen helpottumisena.
Tarkemmat ohjeet ja määräykset etätyövähennyksen
osalta antaisi tarvittaessa Verohallitus.
Työmatkavähennys
Lakialoitteessa ehdotetaan myös työmatkakustannusvähennyksen
ylärajan nostamista 4 700 eurosta 5 700
euroon kohonneiden polttoaine- ja muiden kustannusten vuoksi. Polttonesteiden hinnat
ovat nousseet keskimäärin kaksikymmentä prosenttia
viimeisen vuoden aikana. Myös matkalippujen hinnat ovat
nousseet. Korotusta arvioitaessa on otettava huomioon, että vähennyksen
enimmäismäärä on jo lähtötasoltaan liian alhainen.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.